Perunalajike Etelä-Savoon : varhais- ja ruokaperunan lajikekokeiden tuloksia vuosilta 1983-1994

Tutkimuksessa tarkasteltiin eri varhais- ja ruokaperunalajikkeiden menestymistä Etelä-Savossa vuosina 1983-1994 Karilassa tehtyjen virallisten lajikekokeiden pohjalta. Kyseisenä jaksona vähintään kolme vuotta kokeissa olleita ruokaperunalajikkeita oli 14 ja varhaisperunalajikkeita 10. Varhaisperunakokeen ensimmäinen nosto oli keskimäärin 22.7. (63 vrk istutuksesta), toinen 5.8. (77 vrk) ja kolmas 20.8. (92 vrk). Ruokaperunakoe nostettiin keskimäärin 12.9. (110 vrk). Lajikkeita verrattiin parivertailuna mittarin tuloksiin kokeissa, joissa ne olivat samanaikaisesti. Varhaisperunakokeessa mittarilajikkeena oli Ostara ja ruokaperunakokeessa Bintje. Ostaran sato oli varhaisperunakokeen ensimmäisessä nostossa keskimäärin 18,7 t/ha, toisessa 31,2 t/ha ja kolmannessa 41,0 t/ha. Ensimmäisessä nostossa sadonmuodostus oli yhtä nopeaa useilla lajikkeilla: Ostaran veroisia olivat Aminca, Barima, Gloria, Silla ja Timo. Toisessa ja kolmannessa nostossa Ostaran satotasoon ylsivät Aminca, Timo, Rutt ja Ukama, vain Gloria tuotti Ostaraa suuremman sadon. Ostara, Gloria, Timo ja Ukama olivat laatuominaisuuksiltaan parhaita. Gloria, Aminca, Amazone ja Ukama olivat makuarvostelussa Ostaraa parempia. Ruokaperunakokeessa Bintjen sato oli keskimäärin 41,1 t/ha, mutta ensimmäisen luokan sato vain 28,7 t/ha. Sadontuottokyvyltään mittarilajikkeen veroisia olivat Nicola, Van Gogh, Timate, Matilda, Rosamunda ja Semena, joista Nicola, Semena, Van Gogh ja Timate tuottivat selvästi Bintjeä suuremman ensimmäisen luokan sadon. Nicola, Sabina ja Semena olivat laadultaan parhaita. Amazone, Rekord ja Van Gogh saivat Bintjeä paremman ja Olympia, Pito ja Semena Bintjen veroisen makuarvostelun.