The key elements for genetic response in Finnish dairy cattle breeding

Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää suomalaisen jalostustutkimuksen tärkeimpien tulosten vaikutusta suomalaiseen lypsykarjan jalostusohjelmaan ja tarkastella tiedon keruuseen, maiden sisäiseen sekä maiden väliseen jalostusarvojen laskentaan, taloudellisten painokertoimien laskentaan ja eläinten valintaan liittyviä mahdollisuuksia ja ongelmia. Lisäksi tavoitteena oli arvioida uudelleen suomalaisen lypsykarjan hedelmällisyyden, utareterveyden ja tuotanto-ominaisuuksien taloudelliset arvot ja perinnöllisen muutoksen taloudellinen merkitys suomalaisessa lypsykarjan jalostuksessa. Utarehoitojen taloudellista arvoa määritettäessä otettiin huomioon 1) utaretulehduksen hinta mukaan lukien pois heitetty maito ja hoitokulut, 2) maidon hinnan aleneminen korkean solupitoisuuden vuoksi, 3) lisääntyvät lehmien uudistuskulut ja 4) karjan alentunut maitotuotos, mikä johtuu suuremmasta ensikoiden osuudesta. Korkea soluluku ilman näkyvää utaretulehdusta alentaa maidosta maksettavaa hintaa ja johtaa lopulta eläimen poistoon. Hedelmällisyyshoitojen kustannuksiksi sisällytettiin 1) hoitokulut, 2) lisääntyneet uudistuskustannukset ja 3) karjan alentunut tuotos. Tyhjäkauden kustannuksiksi laskettiin 1) ylimääräiset siemennyskulut, 2) lehmän alentunut vuosituotos ja 3) alentunut syntyvien vasikoiden lukumäärä. Kotieläinjalostusinvestoinnilla on erittäin hyvä kustannus/hyöty -suhde, sillä yhden valintakierroksen taloudelliseksi arvoksi saatiin 876,9 mk lehmää kohden seuraamalla valittujen eläinten geenivirtaa seuraavien 25 vuoden ajalta ja diskonttaamalla taloudellinen arvo nykyhetkeen.