Effects of fertilisation and irrigation practices on yield, maturity and storability of onions

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko määrältään ja varastokestävyydeltään hyvä sipulisato saavuttaa vähällä lannoituksella, kun kasvustoa kastellaan tarvittaessa. Kaksivuotisissa kokeissa tutkittiin kolmen lannoitusmäärän (N 50, 100, 125/150 kg/ha) ja kastelun vaikutusta sadon määrään, valmistumiseen sekä varasto- ja kauppakestävyyteen. Sadon valmistuminen nopeutui lannoitusta lisättäessä, mutta kastelu ei vaikuttanut tuleentumiseen. Runsas lannoitus lisäsi satoa vain vuonna 1996 (5B7 %). Sen sijaan kastelu lisäsi satoa selvästi: 33,5 % vuonna 1995 ja 8,5 % vuonna 1996. Kastelun ja lannoituksen välillä ei havaittu yhdysvaikutusta. Alhaisen lannoitusoptimin oletetaan johtuvan typen mineralisoitumisesta maassa. Pienimmällä lannoitustasolla kasvit pystyivät ottamaan kaksinkertaisen typpimäärän lannoituksessa annettuun määrään verrattuna. Lannoituksen lisääminen lisäsi huomattavasti kasvien typenottoa. Lehtien typpipitoisuus oli pieni, minkä oletetaan johtuvan myöhäisestä sadonkorjuusta. Käsittelyiden vaikutus sipulin varasto- tai kauppakestävyyteen oli vähäinen. Tulosten mukaan sipulin lannoitusta voidaan alentaa, jolloin ravinnepäästöt ympäristöön vähenevät. Kastelu on välttämätöntä kuivien jaksojen aikana täyden sadon saamiseksi, eikä se heikennä sipuleiden varastokestävyyttä.