Concentration and estimated flow of soluble non-ammonia nitrogen entering the omasum of dairy cows as influenced by different protein supplements

Valkuaistäydennyksen vaikutusta lypsylehmän pötsistä virtaavan liukoisen rehuperäisen typen (N)pitoisuuteen ja määrään tutkittiin 4 × 4 latinalaisen neliön koemallin mukaisessa kokeessa. Koe-eläiminä oli neljä pötsifistelöityä lypsylehmää, jotka saivat kontrolliruokinnalla nurmisäilörehua ja ohraa siten, että syönti oli 95 % vapaasta syönnistä ja säilö rehun ja ohran suhde oli 55:45. Muilla ruokinnoilla perusrehuja korvattiin kalajauholla (6 %),soijarouheella (9 %) ja maissigluteenilla (6 %) siten, että ohran ja säilörehun suhteelliset osuudet pysyivät vakioina ja valkuaistäydennyksenä tulevan typen määrä oli sama kaikilla valkuaisrehuilla. Valkuaistäydennys lisäsi pötsistä virtaavan peptidi-N:n ja liukoisen rehuperäisen N:n pitoisuuksia satakerran ruokasulassa, mutta erot valkuaisrehujen välillä olivat pieniä. Peptidi-N muodosti suurimman osan liukoisesta rehuperäisestä N:st ä osoittaen, että peptidien hydrolyysi aminohapoiksi on rajoittavin vaihe pötsin proteolyysissä. Mikrobi-N:n osuus liukoisesta rehuperäisestä N:stä oli 0,64 osoittaen, että suuri osa satakertaan virtaavasta rehuperäisestä liukoisesta N:stä oli mikrobista alkuperää. Laskelma liukoisen rehuperäisen N:n virtauksesta syötyä kuivaainekiloa kohti osoitti, että kalajauhosta n.49 g kg -1 soijarouheesta n.22 g kg -1 ja maissigluteenista n.37 g kg -1 virtasi ulos pötsistä hajoamatta liukoisessa muodossa.