Weed flora in organically grown spring cereals in Finland

Luonnonmukaisesti viljeltyjen kevätviljapeltojen rikkakasvillisuutta kartoitettiin Etelä- ja Keski-Suomessa vuosina 1997-1999 yhteensä 15 tutkimusalueella. Aineistoa kerättiin yhteensä 79 tilalta ja 165 pellolta, joista 52 % oli kauraa, 23 % ohraa, 16 % kevätvehnää ja 9 % viljaseosta. Pelloista 41 % oli kylvetty suojaviljaksi. Kasvustonäytteet kerättiin kymmeneltä 0,1 m2 näytealalta heinäkuun puolivälin ja elokuun alkupuolen välisenä aikana. Näytealoilta havaittiin yhteensä 126 rikkakasvilajia, joista valtaosa oli leveälehtisiä lajeja. Keskimääräinen lajimäärä oli 20 lajia/sukua peltoa kohti. Yleisimpiä rikkakasveja olivat jauhosavikka, pihatähtimö, pillikkeet ja pelto-orvokki. Juolavehnä oli yleisin rikkaheinä. Kaikkiaan 42 lajia ylitti 10 % yleisyysrajan. Rikkakasveja kasvoi keskimäärin 469 kpl/m2, ja niiden tuottama biomassa oli 678 kg/ha. Rikkakasvien osuus kevätviljapellon kasvimassasta (vilja + rikkakasvit) oli 17 %. Juolavehnä oli eniten biomassaa tuottava laji. Jauhosavikka oli runsain leveälehtinen laji. Luonnonmukaista viljantuotantoa uhkaavat erityisesti kestorikkakasvit juolavehnä, peltovalvatti ja pelto-ohdake. Juolavehnää ja peltovalvattia kasvoi runsaimmin Itä- ja Kaakkois-Suomessa, pelto-ohdaketta puolestaan Etelä-Suomen savialueilla. Useimmat tutkimustilat olivat siirtyneet luomuviljelyyn vuoden 1994 jälkeen, joten luomutuotannon vaikutus rikkakasvilajistoon ja rikkakasvien runsauteen oli vasta alkuvaiheessa. Rikkakasvien mekaaninen torjunta viljakasvustosta oli varsin harvinaista.