Modelled impacts of mitigation measures on greenhouse gas emissions from Finnish agriculture up to 2020

Ennusteita kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä voidaan käyttää apuna ilmastonmuutoksen hillintätoimien suunnittelussa. Jos yksittäisten hillintätoimien vaikutuksista päästöihin on olemassa arvioita, voidaan hillintään varattuja resursseja suunnata vaikutukseltaan tehokkaimpiin politiikkatoimiin. Tässä tarkastelussa verrataan kahta kehitysuraa Suomen maatalouden päästöille vuoteen 2020 mennessä: perusskenaario ilman ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä toimia (Skenaario 1) ja politiikkaskenaario (Skenaario 2). Valitut politiikkatoimet olivat 1) peltopinta-alan säilyttäminen nykytasolla, 2) eloperäisten maiden osuuden pienentäminen, 3) nurmen viljelyn lisääminen eloperäisillä mailla ja 4) biokaasutuotannon lisääminen maatiloilla. Skenaario 1 ennusti maatalouden metaani- ja dityppioksidipäästöjen laskevan 2,3 % aikavälillä 2005 2020, kun taas Skenaariossa 2 päästöt vähenisivät 11,5 % hillintätoimien ansiosta. Tutkimuksessa tarkastelluista keinoista eloperäisten maiden viljelyyn kohdistetut toimet vaikuttavat olevan ilmastonmuutoksen hillinnässä kaikkein tehokkaimpia.