Effect of concentrate feeding strategy on the performance of dairy cows fed total mixed rations

Suurissa tuotantoyksiköissä pihatto-olosuhteissa lypsylehmät ruokitaan yleisesti seosrehulla, mutta pihatoissa on usein käytössä myös väkirehukioskit. Ulkomaisia tai kotimaisia koetuloksia kioskiruokinnan yhdistämisestä seosrehuruokintaan ei kuitenkaan ole käytettävissä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää väkirehukioskin merkitystä seosrehuruokinnan täydentäjänä pihatossa. Tutkimuksessa verrattiin toisiinsa pelkkää seosrehuruokintaa ja ruokintaa, jossa laimeampaa perusseosta täydennettiin lypsykauden alussa väkirehuautomaatista saatavalla lisäväkirehuannoksella. Kokeessa oli kaikkiaan 39 ayrshirelehmää. Puolet lehmistä sai ainoastaan seosrehua, jossa väkirehun osuus kuiva-aineesta oli 51 %, ja puolet sai laimeampaa seosta, jossa väkirehun osuus kuiva-aineesta oli 45 %. Laimeampaa seosta saaneet lehmät saivat lisäksi lypsykauden alussa väkirehua kioskista. Päivittäinen lisäväkirehuannos oli laktaatiopäivinä 1 100 useammin poikineilla 6,5 kg ja ensikoilla 5,5 kg. Laktaatiopäivinä 101 150 oli kioskiväkirehuannos useammin poikineilla 3,0 kg ja ensikoilla 2,5 kg. Loppulypsykaudella (yli 150 päivää poikimisesta) lisäväkirehua ei annettu. Kioskilisä ei vaikuttanut keskimääräiseen kuiva-aineen syöntiin tai ravintoaineiden saantiin. Tarkasteltaessa syöntejä jaksoittain havaittiin, että ensimmäisen 100 lypsypäivän aikana syönti kehittyi samaa vauhtia molemmissa koeryhmissä. Sen sijaan seuraavan 50 päivän aikana ainoastaan seosrehua saaneet lehmät söivät enemmän kuin lehmät, jotka saivat lisärehua kioskeista. Tulos on kuitenkin vain suuntaa antava. Kun lisärehuryhmän kioskiannosta pudotettiin 100 ja 150 lypsypäivien jälkeen, niin lehmät eivät pystyneet lisäämään seoksen syöntiä vastaavaa määrää, ja näin kokonaissyönnit jäivät alhaisemmiksi kuin ainoastaan seosrehua saaneella ryhmällä. Koekauden keskimääräisissä maito-, energiakorjattumaito-, rasva- ja valkuaistuotoksissa ei ollut ryhmien välillä eroa. Myöskään lehmien kunnon kehityksessä ei ollut eroa ruokintojen välillä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että molemmat ruokintastrategiat soveltuivat hyvin lehmien ruokintaan.