Plant growth regulators to manipulate oat stands

Kasvunsääteitä käytetään perinteisesti viljojen korren pituuskasvun hidastamiseen ja lakoutumisen vähentämiseen. Kasvunsääteiden kortta lyhentävä vaikutus perustuu korren pituuskasvua säätelevän gibberelliini- hormonin tuotannon vähenemiseen tai solun pituuskasvua hidastavan etyleeni-hormonin vapautumiseen. Kasvunsääteiden vaikutuksia korren pituuskasvuun ja kasvuston rakenteeseen on tutkittu paljon ohralla ja vehnällä, mutta kauralla tutkimuksia on tehty vähän. Syitä pieneen määrään alan kauratutkimuksia lienevät kauran vähäinen merkitys viljantuotannossa monissa viljantuottajamaissa ja tuotantopanosten vähäisempi käyttö kauranviljelyssä, mikä saattaa osaltaan vähentää myös laontorjunnan tarvetta. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kartoitetaan kasvunsääteiden mahdollisuuksia muokata korren pituuskasvun lisäksi muita kasvusto-ominaisuuksia ja satokomponenttien muodostumista. Sato suurenee lisäämällä röyhyjen lukumäärää neliöllä, jyvien lukumäärää röyhyssä tai vaihtoehtoisesti lisäämällä yksittäisen jyvän painoa. Kirjallisuuden mukaan kasvunsääteillä voidaan vaikuttaa röyhyjä tuottavien sivuversojen määrään ja jyvälukumäärään röyhyssä helpommin kuin yksittäisen jyvän painoon. Nämä muutokset vaikuttavat satoa suurentavasti tai pienentävästi. Onnistunut laon torjunta kasvunsääteiden avulla helpottaa sadonkorjuuta ja saattaa estää huomattavat määrälliset ja laadulliset menetykset. Joissakin tapauksissa kasvunsäädekäsittely pienentää satoa tai sadonlisä ei kata käsittelyn kustannuksia. Korkeita tuotantopanoksia käyttävässä viljelyssä kasvunsääteiden käyttöä pidetään eräänlaisena sadon vakuutuksena, joka turvaa tuotantopanosten kotiuttamisen puintiaikana. Vaikka vilja ei lakoontuisikaan, kasvunsääteet hyväksytään tuotantopanoksiksi. Kun käytetään kohtuullisia tuotantopanoksia, lakoriski on pieni nykyisillä suhteellisen lujakortisilla lajikkeilla, ja siten kasvunsääteiden tarve vähäinen.