Alterations in growth and canopy architecture among dwarf, semidwarf and tall oat lines grown under northern conditions

Kasvien kasvua ja sadontuottoa rajoittaa Suomessa lyhyt ja nopeatempoinen kasvukausi, jolle on tyypillistä vaihteleva säätila ja sateiden epäedullinen painottuminen syksyyn. Kolmevuotisessa peltokokeessa tutkittiin eroja kääpiö-, ja puolikääpiökaurojen sekä pitkäkortisten lajikkeiden kasvustorakenteessa, sivuversojen tuotossa ja korrenkasvussa sekä arvioitiin näiden merkitystä sadonmuodostukseen. Kuuden kauralinjan pääversoista ja sivuversoista mitattiin satokomponentit sekä lehdistörakennetta ja kortta kuvaavia ominaisuuksia. Saatujen tulosten perusteella kääpiöt versoivat enemmän, mutta niiden sadontuottokyky ei parantunut versontakyvyn myötä. Määritetyistä ominaisuuksista korkeaan satoon olivat yhteydessä pitkään yhteyttämiskykyisenä säilyvä kasvusto ja suuri lehtialaindeksi, mikä saattaa johtua pitempään jatkuvasta tehokkaasta yhteyttämisestä. Myös suuri lehtilukumäärä lisäsi satoa. Kääpiöillä oli yleensä hieman vähemmän lehtiä kuin pitkäkortisilla lajikkeilla ja erityisesti Pal-lajikkeella epätyydyttävä kasvustorakenne. Hyvä sadontuottokyky oli yhteydessä painavampaan ylimpään nivelväliin, korteen ja solmuihin, mikä saattaa johtua siitä, että niissä oli enemmän välivarastoituja yhdisteitä, joita voitiin hyödyntää jyväntäyttymiseen. Pitkä korsi ja ylin nivelväli näyttivät kuitenkin olevan yhteydessä alhaiseen satoon johtuen oletettavasti lakoutumisalttiuden lisääntymisestä. Askeltava regressioanalyysi osoitti kuitenkin, että vuosittaiset vaihtelut olivat huomattavia ominaisuuksissa, jotka selittivät sadossa ilmenneitä vaihteluita. Siksi yksittäisiä, kasvuoloista riippumattomia, sadontuottoa hallitsevia ominaisuuksia ei voitu luonnehtia.