Surface water ponding on clayey soils managed by conventional and conservation tillage in boreal conditions

Etelä-Suomessa kartoitettiin 13 koealueella pintaveden ja kasvien kasvua haittaavan maan märkyyden esiintymistä viiden vuoden ajan. Tavoitteena oli arvioida kevennetyn muokkauksen ja monivuotisen nurmen vaikutusta veden imeytymiseen savimaahan käytännön viljelyssä olleilla peltolohkoilla. Jokaisella koealueella oli kolme lohkoa, joista yksi syyskynnettiin, toinen syyskultivoitiin ja kolmannella viljeltiin monivuotista nurmea viljelykierrossa. Kolmantena koevuonna viidellä koealueella seurantaan otettiin mukaan suorakylvölohko. Monivuotista nurmea lukuun ottamatta lohkoilla viljeltiin kevätkylvöisiä siemenkasveja. Lohkoilta määritettiin keväisin ennen kylvöä, kesällä ennen kasvuton tähkimistä ja syksyllä syysmuokkauksen jälkeen pintaveden peittämä ala ja kasvuston ala, joka oli kärsinyt märkyydestä, käyttämällä GPS -laitetta. Aineisto käsiteltiin GIS -ohjelmistolla, minkä jälkeen voitiin laskea pintaveden peittämän tai maan märkyydestä kärsineen alan suhde koko lohkon alaan. Pellolla oli pintavettä (lätäköitä) tai kasvusto kärsi maan märkyydestä, kun koealueella satoi selvästi enemmän kuin keskimäärin. Keskimäärin pintaveden peittämän tai märkyydestä kärsineen kasvuston alan osuus koko lohkon alasta oli syyssänkimuokattaessa suurempi kuin syyskynnettäessä. Keskiarvojen erot eivät olleet kuitenkaan tilastollisesti merkitseviä. Mittausten perusteella ei voitu päätellä syytä toistuvaan pintaveden esiintymiseen. Syyn selvittäminen edellyttää maan fysikaalisten ominaisuuksien määrittämistä.