Maatilayrittäjän verotus Ruotsissa

Suomen ja Ruotsin verotusjärjestelmien samankaltaisuudesta huolimatta viljelijöitä koskevissa verosäädöksissä on useita merkittäviä eroja. Ruotsissa viljelijöiden verotusta voidaan luonnehtia joustavammaksi ja enemmän valintamahdollisuuksia antavaksi kuin Suomessa. Verotuksen ankaruudessa Ruotsi on tunnetusti EU-maiden kärkeä, sillä Ruotsissa on perinteisesti laaja julkinen talous, jota rahoitetaan verovaroin. Vaikka EU:n säännöt koskevat yhteistä tuotanto- ja tukipolitiikkaa, verotuksesta jäsenmaat päättävät itsenäisesti. Kansallisesti ohjatuilla verotuksen keinoilla on mahdollista vaikuttaa yritystoiminnan taloudelliseen ympäristöön ja kilpailuetuihin siinä. Ruotsissa, toisin kuin Suomessa maa- ja metsätaloutta harjoittavan yrittäjän verotus toteutetaan nykyisin lähes samoin säännöin kuin muillakin aloilla toimivien yrittäjien verotus. Ruotsissa yksityisen elinkeinonharjoittajan kaikki yritystoiminnot sisältyvät samaan tulolähteeseen. Tämä antaa yrittäjälle mahdollisuuden kuitata toisesta yritystoiminnasta syntyvä alijäämä toisen toiminnan ylijäämällä. Ruotsissa yrittäjä voi halutessaan jättää yritystulon jaon pääoma- ja ansiotuloksi tekemättä, mikä lisää yrittäjän vaikutusmahdollisuuksia verotuksen ja sosiaaliturvan tasoon. Myös konepoistoja varten tilinpäätösvelvollinen yrittäjä voi valita kahdesta eri menetelmästä. Vuosittaisten tulojen tasaukseen tarkoitettu jaksotusvaraus on Ruotsissa 20 % tuloista. Suomessa tulontasausmahdollisuutta rajoittaa vuosittain vahvistettava enimmäismäärä. Ruotsissa on oma tuloksentasauskeino myös metsätaloutta varten, ns. metsätili. Sen avulla metsänomistaja voi saada lykkäystä metsätulojen verotukseen. Yksityisellä elinkeinonharjoittajalla on myös mahdollisuus yritystoiminnan voittovarojen rahastoimiseen yrityksen laajennusta varten vastaavasti kuin pienillä osakeyhtiöillä. Ruotsalaisen verotuksen erikoisuutena on myös kulutusluottojen korkojen vähennysmahdollisuus pääomaverotuksessa. Tätä perustellaan mm. tasapuolisella kohtelulla velkaisia ja perintövaroilla toimivia verovelvollisia kohtaan. Maatilan sukupolvenvaihdoksen helpottamiseksi Ruotsin verotuksesta ei juurikaan löydy esimerkkejä suomalaiselle maataloudelle, sillä Ruotsissa luovutusvoiton verotus on selvästi ankarampaa. Perintöverotuksessa velattoman yritysomaisuuden arvosta tehdään aina 30 %:n vähennys. Lahjaverotuksessa huojennuksen teolle on tietyt ehdot, joten käytännössä koko yritysomaisuuden lahjoittaminen on harvinaista. Perintö- ja lahjaveroluokka määräytyy luovuttajan ja saajan sukulaisuussuhteen läheisyyden perusteella siten, että rintaperilliselle verotus on kevein. Sama periaate on Suomessa.