Milk production and concentrations of blood metabolites as influenced by the level of wet distiller`s solubles in dairy cows receiving grass silage-based diet

Tuoreen tärkkelysrankin vaikutuksia rehun syöntiin ja sulavuuteen, maidontuotantoon ja verimetaboliitteihin tutkittiin 12 ay-rotuisella lehmällä tasapainotetun latinalaisen neliön mukaan tehdyssä kokeessa. Lehmät saivat säilörehua vapaasti ja litistettyä ohraa 9 kg/pv, jonka kuiva-aineesta 0 (TRO), 1 (TRI), 2 (TR2) ja 3 kg (TR3) korvattiin tuoreen tärkkelysrankin kuiva-aineella. Tärkkelysrankki paransi väkirehun maittavuutta, minkä tuloksena säilörehun syönti vaihteli käyräviivaisesti (P<0.05) rankkitason mukaan ollen pienin TR1-ruokinnalla. Kuiva-aineen syönti (P<0.05), maitotuotos (P<0.05) ja laktoosituotos (P<0.01) lisääntyivät lineaarisesta rankkimäärän lisääntyessä. Rankkimäärän kasvaessa valkuaistuotos lisääntyi sekä Iineaarisesti (P<0.05) että käyräviivaisesti (P<0.05) saavuttaen maksiminsa TR2 ruokinnalla. Rankilla ei ollut merkitsevää vaikutusta maidon rasva- tai valkuaispitoisuuteen, mutta laktoosipitoisuus nousi (P<0.01) rankkimäärän lisääntyessä. Ohran asteittainen korvaaminen rankilla lisäsi plasman glukoosi- (P<0.10), voihappo- (P<0.10), urea- (P<0.001) ja vapaiden rasvahappojen (P<0.05) pitoisuutta. Ruokinnan jälkeiset maksimit plasman propionihappo-, voihappo-, insuliini- ja ureapitoisuudessa lisääntyivät rankkitason lisääntyessä. Vastaavasti veren ketoaineiden pitoisuudet ruokinnan jälkeen vähenivät. Veriplasman metaboliittien keskimääräisten pitoisuuksien ja ruokinnan jälkeisten muutosten perusteella arvioituna rankki näyttäisi lisäävän maksan glukoneogeneesiä ja ureasynteesiä. Lisääntynyt glukoosin tuotanto on todennäköisesti peräisin pötsin lisääntyneestä propionihapon tuotannosta rankin sisältämän maitohapon käydessä pääasiassa propionihapoksi. Muutokset maidon koostumuksessa ja maidon komponenttien suhteellisissa tuotoksissa tukevat näitä johtopäätöksiä.