Ruokatulevaisuudet: Näkymiä ja tekoja ruokajärjestelmän murroksissa

Abstract

Nykyiset ruoan tuotanto- ja kulutustavat eivät ole kaikilta osin kestäviä, ja niiden muuttaminen vaatii uudenlaisia toimintatapoja ja -ympäristöjä. Tämä Ruokatulevaisuudet-tutkimushankkeen raportti käsittelee ruokajärjestelmän uudistamista ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan haasteisiin vastaamiseksi. Raportissa tarkastellaan maatalousyrittäjien ja kuluttajien näkemyksiä ruoasta ja sen ekologista kestävyyttä edistävistä politiikkatoimenpiteistä sekä kuvataan hankkeeseen sisältynyt tulevaisuusprosessi, jonka avulla pyrittiin edistämään ruokajärjestelmän toimijoiden muutosvalmiuksia. Maatalousyrittäjien päätöksentekoa ja kestävyyssiirtymän mahdollisuuksia selvitettiin kyselyn ja haastatteluiden avulla. Yrittäjät kokevat onnistuvansa tuottamaan riittävästi kotimaista turvallista ja terveellistä ruokaa kuluttajille. Viidenneksellä maatiloista on otettu käyttöön vapaaehtoisesti, ilman korvausta tehtäviä ilmasto- ja ympäristötoimia. Maatalousyrittäjien käsitykset omasta kyvykkyydestä muutokseen ovat keskimäärin hyviä. Maatiloilla siirrytään helpoimmin toteuttamaan ilmasto- ja ympäristökestävyyttä edistäviä toimenpiteitä, jotka parantavat tilojen kannattavuutta. Haasteina maatalouden siirtymässä ovat tunteiden ja asenteiden tuoma jähmeys, epäselvyys toimenpiteiden todellisista kestävyysvaikutuksista, kuluttajien moninaiset odotukset sekä maatilojen kohtaamat taloudelliset paineet. Harjoitettu maatalous ei ole onnistunut turvaamaan maatalousyrittäjien asemaa ruokajärjestelmässä eikä riittävää maatalouden tuotantopanosten omavaraisuutta. Kuluttajakyselyssä selvitettiin, mitkä tekijät ovat tärkeitä kuluttajille ruokavalinnoissa, miten he suhtautuvat erilaisiin ilmasto- ja ympäristökestävyyttä edistäviin ohjauskeinoihin ja miten he olettavat ruoan tuotannon ja kulutuksen Suomessa muuttuvan. Osa kuluttajista on kiinnostunut kestävästä ja eettisestä syömisestä, mutta useimmille kuluttajille ruoan ilmasto- ja ympäristövaikutukset eivät ole kovin tärkeitä valintaperusteita. Lihalla ja maitotuotteilla on tulosten perusteella vankka asema suomalaisten syömisessä ja niiden kotimaista tuotantoa pidetään tärkeänä. Ohjauskeinojen kannatus vaihtelee. Kannatetuimpia ovat informaatio-ohjaukseen ja vähiten kannatettuja normiohjaukseen perustuvat keinot. Vastaajat odottivat monien ruoan tuotannon ja kulutuksen ilmasto- ja ympäristökestävyyteen liittyvien asioiden kehittyvän Suomessa myönteiseen suuntaan. Maatalousyrittäjät ja kuluttajat lähestyvät ruoan tuotannon ja kulutuksen kestävyyssiirtymää eri näkökulmista, mutta jakavat monia näkemyksiä ilmasto- ja ympäristötoimenpiteistä sekä vastuullisuudesta. Yrittäjien ja kuluttajien arviot nykyisen poliittisen ohjauksen riittävyydestä ovat samansuuntaisia ja toimijoita yhdistää myös oletus siitä, että kasvisten kulutus lisääntyy ja jossain määrin myös lihan kulutus vähenee tulevaisuudessa. Tulevaisuusprosessissa kehitettiin työkaluja, jotka auttavat ruokajärjestelmän toimijoita hahmottamaan tulevia muutoksia mahdollisuuksineen. “Suunnistetaan yhdessä ruokatulevaisuuksiin” -työpajoissa keskusteltiin maatalousyrittäjien ja kuluttajien tulevaisuuden odotuksista sekä tuotannon ja kulutuksen kehityssuunnista. Työpajojen osallistujat jakoivat näkemyksiä siitä, millaisia kestävyyteen liittyviä kysymyksiä ja muutosvalmiuksia toimintaympäristöissä oli tunnistettavissa ja odotettavissa. Suunnistuksen ideasta inspiraatiota ammentavaa työkalua kehitettiin myös maatalouden ympäristötietoa jakavien ruokajärjestelmän kehittäjätoimijoiden kanssa. Työkalusta tiivistettiin kevyt ja vapaasti muunneltavissa oleva kokonaisuus, joka auttaa käyttämään tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden kuvitelmia ennakkoluulottomasti suunnittelun ja päätöksenteon tarpeisiin. Raportti päättyy pohdintaan ja toimenpidesuosituksiin. Tärkeää on lisätä yhteistyötä ja vuoropuhelua eri toimijoiden välillä sekä kehittää uusia toimintatapoja ja innovaatioita kestävämpien ruokajärjestelmien kehittämiseksi.