Kansalaiset ja susi

Abstract

Sudet ja niiden kannanhoito ovat viime vuosina olleet jatkuvan yhteiskunnallisen keskustelun kohteena. Huomio on kohdistunut osin SusiLIFE-projektin toimintakenttään ja projektin viestinnällä esillä pidettyihin teemoihin, kuten susihavaintojen ja DNA-näytteiden keräämiseen ja kerääjiin sekä kotieläinten suojaukseen. Projektin toiminnan, susikannan kasvun ja suurpetojen metsästysjärjestelyjen muutosten myötä erityisen kiinnostavaksi nousevat kysymykset, miten kansalaiset sudet ja susikannan hoidon nyt kokevat, ja onko tilanne muuttunut. Tämä raportti on SusiLIFE-projektin D2-osion tuotos, ja pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin. Kesäkuussa 2024 toteutettiin 2000 kansalaiselle M3Panelissa kysely, joka pääosin toisti vastaavan vuonna 2020 toteutetun kyselyn. Vastaajat edustivat poronhoitoalueen eteläpuolisen Manner-Suomen vähintään 18-vuotiasta väestöä. Kerätty kyselyaineisto luo yleiskuvaa siitä, miten susi koetaan, millaiseksi eläimeksi se mielletään, miten eri tiedonlähteitä käytetään, mihin ja keneen luotetaan, ja keiden arkeen susiasioiden hoidolla on yhtymäkohtia. Kyselyssä vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa tapahtuneeseen kannanhoidon kehitykseen ja SusiLIFE-teemojen näkyvyyteen. Analyysin tulokset tuovat esille sen, että viime vuosien toimintaympäristön ja susitilanteen muutokset näkyvät ehkä yllättävänkin pieninä muutoksina kansalaisten susisuhteessa. Useimmat kansalaiset kokevat sudet yhä vähintään jonkin verran pelottaviksi. Reilu kolmasosa kansalaisista pitäisi suden kohtaamista elämyksenä. Suden kohtaamisen pelko, lasten turvallisuudesta huolehtiminen ja elämyksellisyys ovat pysyneet pitkälti ennallaan viiden vuoden aikana. Uskomus suden arvaamattomuudesta on hieman lieventynyt, mutta säilyy vahvana erityisesti susialueilla. Samalla usko suden karkottamiseen ääni- ja valopelotteilla ja kipuun yhdistettynä on heikentynyt. Suden vaikutus moniin ihmisten luontoaktiviteetteihin on vähentynyt. Silti huolta kokevia on edelleen runsaasti, kuten 178 000 ulkoilijaa ja satojatuhansia lemmikki- ja tuotantoeläinten omistajia. Kansalaisissa on myös selvästi enemmän niitä, jotka kokevat susivahinkojen ennaltaehkäisyn menneen parempaan suuntaan. Noin puolet kansalaisista on kiinnittänyt projektin aikana huomiota susivahinkojen ennaltaehkäisykeinoihin osana ristiriitojen yhteensovittamista. Vaikka suden suojelua tuetaan enemmän kuin vastustetaan, laittoman sudenpyynnin hyväksyttävyys on pysynyt ennallaan, ja useat toivovat lisää laillista metsästystä. Tätä selittänevät osin susikannan ja vahinkojen kasvu ja sudenmetsästyksen rajalliset mahdollisuudet. Paikallista vaikutusvaltaa pidetään liian pienenä, ja EU:n vaikutusta liian suurena. Luotettavimpina tietolähteinä nähdään Luonnonvarakeskus, viranomaiset ja riistahallinto. Vuosien 2021 ja 2024 välillä suhtautuminen suden suojeluun näyttää muuttuneen hieman positiivisemmaksi. Kansalaisten näkemykset ja kokemukset susista näyttävät olevan varsin pysyviä.