Näätämöjoen lohikannan tila : Nousulohimäärät, lohisaaliit ja poikastiheydet

Abstract

Näätämöjoki on yksi Suomen harvoista jäljellä olevista luonnonlohijoista, ja Tenojoen ohella toinen Jäämereen laskeva lohijokemme. Osa Näätämöjoesta virtaa Norjan puolella, mutta valtaosa valuma-alueesta sijaitsee Suomen puolella, Inarin kunnassa. Lohen levinneisyysalue jatkuu Suomen puolella Iijärveen asti sekä sivujoista ainakin Silis-, Harri- ja Kallojokeen. Näätämöjoen lohikantojen tilaa ja kehityssuuntia on seurattu aktiivisesti 1970-luvulta lähtien erilaisin menetelmin Luonnonvarakeskuksen (aiemmin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) toimesta yhteistyössä mm. Metsähallituksen sekä norjalaisten organisaatioiden kanssa. Tässä raportissa esitetään yhteenveto Näätämöjoen vesistön keskeisimmistä lohiseurannoista ja niiden tuloksista vuoteen 2023 saakka. Raportissa käydään läpi nousulohiseurantojen, sähkökalastusseurantojen sekä saalistilastoinnin menetelmät ja tulokset. Lohen suomunäytteistä kerätystä laajasta aineistosta esitellään lisäksi lohisaaliiden ikä- ja kokorakenteita sekä niiden muutoksia. Näätämöjokeen nousevien lohien määrä on merkittävästi pienentynyt vuodesta 2019 lähtien. Vähentynyt nousulohien määrä näkyy selvästi myös vesistön lohisaaliissa, jotka ovat heikentyneet samassa tahdissa ja ovat viime vuosina olleet seurantahistorian heikoimmalla tasolla. Heikoista lohivuosista huolimatta lohen poikasmäärissä ei kuitenkaan ole toistaiseksi havaittu merkittävää laskua. Laajalla alueella Näätämöjoen pääuoman latvoilla, Opukasjärven ja Iijärven välillä lohen poikastiheydet ovat kuitenkin jo pitkään olleet pieniä, mikä viittaa liian pieneen kutupopulaatioon. Näätämöjoen lohisaalis painottuu joen Norjan puoleiselle alaosalle ja keskimäärin kolme neljäsosaa kokonaissaaliista kalastetaan tältä noin 30 kilometrin mittaiselta jokiosuudelta. Todellisuudessa Norjan saalisosuus on vielä huomattavasti suurempi (jopa 80–90 %), kun huomioidaan Norjan rannikkokalastuksen saaliiksi jäävät Näätämöjoen kantaa olevat lohet. Saalisnäytteiden perusteella Näätämöjokeen kutemaan nousevista lohista keskimäärin reilu puolet on yhden merivuoden (1SW) pikkulohia, neljännes kahden merivuoden (2SW) ja loput useamman merivuoden (MSW) lohia ja uudelleenkutijoita. Vapapyynnillä saadaan keskimäärin selvästi muita kalastustapoja enemmän pieniä yhden merivuoden lohia. Isojen lohien osuus saaliissa on suurin käpäläverkkopyynnissä. Näätämöjoen vesistön lohikantojen tilan nopea heikentyminen sekä ongelmat vesistön latva-alueilla vaativat muutoksia lohikantojen hoitoon. Käytännössä tämä tarkoittaa uusia toimenpiteitä kalastuksen säätelyyn ja lohen kuolleisuuden vähentämistä.