Green deal ja Pellolta pöytään -strategia Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa

Abstract

EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla (CAP) on merkittävä rooli Green dealin, Pellolta pöytään-strategian ja biodiversiteettistrategian toteuttamisessa eli päästöjen vähentämisessä, luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja kestävämmän ruoantuotannon edistämisessä. Green dealilla ja siihen liittyvillä strategioilla pyritään säilyttämään sekä biodiversiteettiä että suuntaamaan Eurooppaa kohti ilmastoneutraaliteettiä. Ne ovat komission mielenilmaus siitä, mihin suuntaan unionia pitäisi kehittää. Komission vuoden 2018 CAP-ehdotus sisältää useita ilmasto- ja ympäristötoimia, joihin kuuluvat muun muassa uudet ekojärjestelmät ja nykyistä tiukemmat ehdollisuusvaatimukset. Niihin sisältyy samalla lupaus aiempaa vaikuttavammasta maatalouden ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta. CAP-rahoituksesta aiempaa suurempi osa eli 40 % on tarkoitus käyttää ilmastotoimiin. Uusi täytäntöönpanomalli eli kansalliset strategiasuunnitelmat mahdollistavat puolestaan sen, että jäsenmaakohtaiset olosuhteet voidaan huomioida CAPissa aiempaa paremmin. Uudistukseen on kohdistunut kritiikkiä ilmasto- ja ympäristötoimien vaikuttavuudesta. Uudistus kuulostaa kunnianhimoisemmalta kokonaisuudelta kuin se onkaan. CAP-uudistuksen on nähty antavan myös mahdollisuuden olla toteuttamatta ilmaston ja ympäristön kannalta vaikuttavia maataloustoimia. Kansallisten strategiasuunnitelmien mahdollisuuksiin toteuttaa esitettyjä tavoitteita liittyy useita heikkouksia: indikaattorit ja olemassa oleva data on puutteellisia, kannustimet ovat heikkoja ja CAP sisältää ristiriitaisia politiikkatoimia. Edellä mainittujen syiden vuoksi tuloksellisuus voi jäädä heikoksi. CAP-ehdotuksen ilmasto- ja ympäristötoimia ei pidetä riittävinä Green dealin ja Pellolta pöytään -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä korjaamiseksi think tankit, tutkijat ja kansalaisjärjestöt ovat ideoineet parannuksia CAPiin. On esitetty esimerkiksi strategiasuunnitelmiin mitattavia ja aiempaa kunnianhimoisempia tavoitteita ja tieteelliseen tietoon perustuvia indikaattoreita. Toisaalta uudistuksen on nähty keskittyvän liikaa ympäristön kestävyyteen unohtaen sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden. Etenkin tuottajajärjestöissä ja monien maatalousministerien keskuudessa komission halua lisätä aiempaa korkeampia ilmasto- ja ympäristötavoitteita CAPiin on kritisoitu. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteiden yhdistäminen maatalouden kilpailukyvyn ja maataloustuottajien tulojen säilyttämisen kanssa ei ole yksinkertaista. Keskustelu on jakautunut kahteen leiriin, joista yhdessä päässä komission tavoitteita pidetään vaatimattomina ja toisessa epärealistisen kunnianhimoisina. Kunnianhimoiset ilmasto- ja ympäristötavoitteet ja niiden mukana ottaminen CAPiin ovat kohdanneet vastustusta myös EU:n maatalousministereiden ja EU:n parlamentin maatalousvaliokunnan jäsenten taholta. On todennäköistä, että komission ilmasto- ja ympäristötavoitteet lieventyvät lopullisessa päätöksessä kauden 2021–2027 CAP-uudistuksesta. Lisäksi Green dealin ja sen strategioiden sisällyttäminen CAPiin on haaste aikataulullisista syistä. CAPia on valmisteltu jo vuodesta 2017, mutta komission strategiat on julkaistu vasta toukokuussa 2020. Strategioita ei siis välttämättä käytännön syistä ehditä sisällyttää CAPiin, koska päätös CAPin sisällöstä olisi tarkoitus saada vuoden 2021 alussa. Mikäli ilmasto- ja ympäristötavoitteiden nostaminen ei toteudu CAPissa, se voi jarruttaa merkittävästi Green dealin ja Pellolta pöytään -strategian toteutumista. Tavoitteet on tarkoitus saavuttaa 2050 ja 2030 mennessä. On yhä mahdollista, että tavoitteet voidaan saavuttaa vuoden 2027 jälkeisessä uudistuksessa. Tämä vaatisi merkittäviä uudistuksia lyhyessä ajassa tavoitteiden saavuttamiseksi.