Hirvenmetsästys: tavat ja arvot 2019–2020

Abstract

Hirvikannan kasvu 1900-luvun jälkipuoliskolla teki lajista merkittävän riistavaran ja tutkimuskohteen. Ensimmäiset tutkimukset modernista hirvenmetsästyksestä tehtiin 1960-luvun loppupuolella. Sittemmin hirvenmetsästäjiä ja heidän seurueitaan on tutkittu useista näkökulmista. Vähälle huomiolle takavuosikymmenten tutkimuksessa on kuitenkin jäänyt toiminnan taloudellinen luonne. Tämä raportti kokoaa yhteen Luonnonvarakeskuksen ”Hirvenmetsästyksen talous- ja hyvinvointivaikutukset (HIRVI)” -projektin keskeiset tulokset. Projektin tavoitteena on ollut selvittää hirvenmetsästyksen kysyntää ja sen taloudellisia vaikutuksia metsästäjäkunnassa, sekä selvittää erilaisia metsästykseen liittyviä motiiveja ja asenteita. Keskeisenä aineistona on Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen yhteistyönä keräämä hirvenmetsästyskyselyaineisto syksyllä 2019. Tämä aineisto yhdistettynä hirvihavaintokorttiaineistoon sekä Luonnonvarakeskuksen tilastoyksikön keväällä 2020 keräämään kyselyaineistoon mahdollistaa arvioinnin siitä, millaista yksilökohtaista ja kansantaloudellista arvoa sektorin toiminta säätelyjärjestelmän ohjaamana ja kulloistenkin hirvikantojen kannattelemana tuottaa. Keskeisimpiä tarkastelun kohteita tässä raportissa on hirvenmetsästyksen rahankäyttö ja hirvenmetsästyksen arvo. Kyselyaineisto paljastaa hirvenmetsästyksen osallistujaroolien olevan vain harvoissa seurueissa pitkälle erikoistuneita. Osallistumisen rutiinit ovat vakiintuneita: Metsällä käydään pääosin omalla autolla ja tutuissa porukoissa vakiintuneine metsästysalueineen. Hirvenmetsästys on monisyinen tapahtuma, jossa tiivistyvät arvoa luoden niin perinteet, oma aika ja rauhoittuminen luonnon keskellä, koiraharrastus, kuin pitkäaikaiset sosiaaliset suhteetkin. Hirvenmetsästäjät ovat valtaosin varttuneita yli 60-vuotiaita miehiä. Naisten osuus on hieman alle 5 prosenttia, ja he ovat keski-iältään lähes kymmenen vuotta miehiä nuorempia. Pelkästään riistanhoitomaksun suorittaneita hirvenmetsästäjiä oli vuonna 2019 noin 111 900. Arvoa toiminnalle luo toki myös saalis ja pyynnissä saatu liikunta. Jälkimmäinen on kävelyä tai paikallaanoloa, mutta metsästystapahtumaan voi liittyä huomattavaa fyysistä rasitusta etenkin saaliin vetämisessä maastossa ja itse eläimen käsittelyssä. Erilaisista metstästäjärooleista kävelyä ja erityistä fyysistä rasitusta tulee etenkin aseettomille osallistujille, pienemmissä ryhmissä tai yksin metsästäville naakijoille eli jäljestäjille, sekä koiran kanssa toimijoille. Metsästyspäivään suoraan liittyvää rahankäyttöä metsästäjät raportoivat päiväkohtaisesti keskimäärin 20,62 euroa. Kansallisella tasolla hirvenmetsästäjien suorat kulut ovat vähintään noin 30 miljoonaa euroa vuosittain. Vuosittainen hirvenmetsästykseen käytetty rahamäärä (ase- ja välinehankinnat, riistanhoitotyö jne.) on kuitenkin todennäköisesti arviota suurempaa. Matkakustannusmenetelmällä arvioitu päiväkäynnistä kertyvä hyöty on varovaisesti arvioiden sadan ja kahden sadan euron välillä per hirvenmetsästäjä, keskimäärin 172–182 euroa metsästäjää kohden mallista riippuen. Kansallisesti kuluttajan ylijäämästä kertyy hirvenmetsästyksestä keskimäärin 260 miljoonaa euroa vuodessa.