Haku
Viitteet 1-10 / 26
Juuso on yhä eniten viljelty kevätruis
(Maaseudun tulevaisuusMaaseudun tulevaisuus, 2009)
Viime vuonna ruista viljeltiin noin 23 000 hehtaarin alalla. Tästä noin 5 000 hehtaaria oli kevätruista. Viljellyin lajike oli yhä Juuso. Satoisin oli puolestaan Arantes.
Syysrypsin voi kylvää samanaikaisesti suojaviljan kanssa
(Maaseudun tulevaisuus, 2007)
Syysrypsin viljelyalan kasvamista Suomessa hidastavat huonot kokemukset talvehtimisesta ja aikainen kylvöajankohta heinäkuussa. Niinpä syysrypsin kylvö ei onnistu samalle lohkolle aikaisimmankaan kevätviljan jälkeen. ...
Lajikevalinta suorakylvettäessä
(Maaseudun tulevaisuus, 2008)
Viljeltäessä ilman maanmuokkausta viljelykasvin kasvuympäristö poikkeaa muokatusta ympäristöstä. Muuttunut kasvuympäristön vaikutus näkyy monin tavoin eri viljalajikkeiden sadontuotannossa. Maan pinnalle jäävä olkijäte ...
Mallasohran viljely on lisääntynyt
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Mallasohran laatutekijöistä tärkeimmät ovat jyväkoon tasaisuus ja isojyväisyys, sopiva valkuaispitoisuus sekä riittävä itävyys. Suurin osa mallasohrista on kaksitahoisia, mutta Polartop-lajike edustaa monitahoista ...
Kaurauutuuksista löytyy korrenlujuutta
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Vuonna 2009 lajikelistalle on pyrkimässä kolme kaurauutuutta, joiden kaikkien lakoisuus on alle 21 %. Runsas lakoutuminen on kauroilla paha ongelma, sillä noin puolet lajikelistalla olevista kauroista lakoutuu yli 30 %. ...
Kevätrypsin ja -rapsin viljelyä voidaan lisätä
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Viljelyyn on saatu uusia öljykasvilajikkeita. Niiden tärkeimmät ominaisuudet ovat satoisuus, öljypitoisuus, lehtivihreäpitoisuus ja kevätrapsilla kasvuaika. Kevätrypsiä voidaan viljellä aina III-viljelyvyöhykkeelle asti. ...
Uudet syysvehnälajikkeet Arktika ja Veeti kestävät talvea
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Talvehtimisolot vaihtelevat Suomessa suuresti. Välillä on lämmintä ja vesisadetta, välillä taas pakkanen koettelee talvehtivia kasvustoja. Lumeton maa ja leutoa säätä seuraava kova pakkanen voivat olla tuhoisia ...
Talvet koettelevat syysruista
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Vuonna 2008 korjatusta 17 720 hehtaarin syysruisalasta oli Amiloa 22,7 %, Elviä 21,9 % ja Riiheä 16,8 %. Amilon pitkään jatkuneen suosion takana on sen ylivoimainen sakoluvun kestävyys. Sitä ei ole heikentänyt edes sen ...
Nurminatalajikkeiden siemensadoissa on eroja
(Maaseudun tulevaisuus, 2007)
Viimeisten 10 - 15 vuoden aikana niin viljelijät kuin tutkijatkin ovat havainneet nurminadan siemensatojen pienentyneen. Yhtenä syynä tähän on pidetty uusia lajikkeita, joiden jalostuksessa tavoitteena on ollut laadultaan ...
Posmosta tuli tärkein tärkkelysperunalajike
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Jo pitkään viljellystä Posmo-lajikkeesta on tullut tärkkelysperunan valtalajike. Posmo hyötyy pitkistä ja lämpimistä kasvukausista, jollaisia 2000-luvun kesät ovat pääsääntöisesti olleet.