Kasvissivutuotteiden hyödyntäminen rehuna ja maanparannusaineena : Hyvä tapa toimia -ohje

Erilaisia kasvissivuvirtoja muodostuu kasviksia käsittelevissä yrityksissä suuria määriä. Kasvissivutuotteet ovat märkiä, huonosti säilyviä ja niiden varastointi ja kuljettaminen on hankalaa ja kallista. Yrityksissä on tarve kehittää sivutuotteiden hyödyntämistä nykyisestä. Myös hyödyntäjätahojen kiinnostus sivutuotteita kohtaan on lisääntynyt. Yritykset tarvitsevat erilaisia sivutuotteiden käsittelyvaihtoehtoja, sillä olosuhteet, resurssit, yrityksen sijainti, välimatkat erilaisiin hyödyntämislaitoksiin, eläintiloille ym. vaihtelevat. Kasvissivutuotteiden käsittelyä säätelevät erilaiset lainsäädännön vaatimukset. Tietoa kasvissivutuotteiden käsittelymenetelmistä, rehujen ja maanparannusaineiden laatuvaatimuksista sekä käsittelyjen kustannuksista ja kustannustehokkuudesta tarvitaan yrityksissä, joissa muodostuu sivutuotteita, mutta myös yrityksissä, joilla on mahdollisuus hyödyntää sivutuotteista valmistettuja rehuja, maanparannusaineita tai muita jakeita omassa toiminnassaan. Erilaisia käsittelytekniikoita on olemassa ja niitä on tutkittu paljon. Tähän ohjeeseen on koottu tietoa kasvissivutuotteiden käsittelystä maatiloilla, käsittelykustannuksista sekä sivutuotteiden hyödyntämisen vaikutuksista ravinteiden kiertoon. Ohje on laadittu ”Kasvissivutuotteiden hyödyntäminen rehuna ja maanparannusaineena” -hankkeessa (SivuHyöty), jonka Luonnonvarakeskus toteutti yhteistyössä yritysten kanssa vuosina 2015–2017. Hanke rahoitettiin ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta (RaKi). Kiitokset hankkeeseen osallistuneille yrityksille sekä Eviran Merja Torniaiselle ja Tarja Rootille lainsäädäntöön liittyvistä kommenteista.