Nykyaikaisen ympäristötekniikan vaikutus hajunmuodostukseen : Kotieläintila kaupungin ja maaseudun vaihettumisvyöhykkeellä –hankkeen loppuraportti
Hellstedt, Maarit; Haapala, Hannu (2016)
Hellstedt, Maarit
Haapala, Hannu
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
16/2016
Sivut
34 s.
Luonnonvarakeskus (Luke)
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-198-3
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-198-3
Tiivistelmä
Kaupunkien laajentuessa taaja-asutus siirtyy yhä lähemmäksi maatiloja. Ongelmia syntyy, kun vaihettumisvyöhykkeellä
sijaitseva kotieläintila haluaa laajentaa tai muuttaa toimintaansa. Käytäntö on
osoittanut, että naapurit kiinnittävät ympäristölupaa koskevissa vastineissaan erityisesti huomiota
odotettavissa olevaan hajuhaittaan ja vaativat jopa laajennussuunnitelmista luopumista tämän perusteella.
Jos käytettävissä olisi hyviä hajuhaitan ennakointiin liittyviä keinoja, voitaisiin jo luvanhakuvaiheessa
tehdä tarvittavat ennusteet haitan suuruudesta, jolloin vältyttäisiin sekä investoinnin toteutuksen
viivytyksiltä että ikäviltä naapuruussuhteita kiristäviltä konfliktitilanteilta.
Kotieläinsuojasta muodostuvan hajun vähentämiseksi on kehitetty erilaisia toimintatapoja ja
tekniikoita. Niitä on testattu pääasiassa laboratorio-olosuhteissa ja käytännön toimintaan liittyvää
tutkimusta on vähän. Erityisesti tekniikoiden tehosta meidän olosuhteissamme puuttuu tutkittua
tietoa.
Hajun suhteen voidaan puhua suojaetäisyydestä, joka riippuu siitä, kuinka voimakasta ja pitkäkestoista
hajua pidetään raja-arvona. Hankkeen tavoitteena oli testata käytännöllistä toimintamallia,
jota käyttämällä kuhunkin tilanteeseen liittyvä suojaetäisyys voidaan määrittää riittävällä tarkkuudella.
Suojaetäisyyksien määrittämiseksi hankkeessa käytettiin tutkimuksissa, selvityksissä ja testauksissa
kertynyttä tietoa ja tämän tutkimuksen pilottikohteista saatua mittausdataa. Valittua toimintamallia
kokeiltiin pilottikohteessa, jossa oli käytössä uutta markkinoilla olevaa ympäristötekniikkaa
(ns. BAT-tekniikkaa, engl. Best Available Technology).
Tulosten perusteella lannan jäähdytys ja sisäilman korkeapainejäähdytys näyttävät toimivilta hajunpoistotekniikoilta.
Sama koskee BioSampoa. Aineiston suppeuden takia tulokset ovat suuntaaantavia.
Pilottikohteen hajuemissio on matala, mikä vaikeutti hajun leviämisen toteamista. Valituissa
kahdessa verrokkikohteessa hajun leviäminen oli hieman helpommin havaittavissa, ja tuulensuunnalla
havaittiin olevan hajun leviämiseen huomattava vaikutus.
Tavoiteltava haju on myös laadullinen kysymys. ”Hyökkäävä” haju on epämiellyttävä jo pieninä
pitoisuuksina. Siksi BioSampon vaikutus hajun ”pehmenemiseen” on merkittävä tekijä. Tämän vaikutuksen
varmistamiseksi tarvitaan vielä lisätutkimuksia.
Hankkeessa käytetty kannettavaan olfaktometriin perustuva mittausmenetelmä osoittautui
käyttökelpoiseksi. Hajupaneelin laatu on kuitenkin tärkeää, jotta tulokset olisivat luotettavia. Mittausteknisesti
laitteisto oli luotettava ja helppokäyttöinen.
Hajuhaitan hallinnan talousvaikutusten määrittäminen voidaan supistaa muutamiksialkeistapauksiksi.
Käytännön tilanteissa laskentaa on kuitenkin tarpeellista räätälöidä, jotta tulos olisi riittävän
tarkka.
sijaitseva kotieläintila haluaa laajentaa tai muuttaa toimintaansa. Käytäntö on
osoittanut, että naapurit kiinnittävät ympäristölupaa koskevissa vastineissaan erityisesti huomiota
odotettavissa olevaan hajuhaittaan ja vaativat jopa laajennussuunnitelmista luopumista tämän perusteella.
Jos käytettävissä olisi hyviä hajuhaitan ennakointiin liittyviä keinoja, voitaisiin jo luvanhakuvaiheessa
tehdä tarvittavat ennusteet haitan suuruudesta, jolloin vältyttäisiin sekä investoinnin toteutuksen
viivytyksiltä että ikäviltä naapuruussuhteita kiristäviltä konfliktitilanteilta.
Kotieläinsuojasta muodostuvan hajun vähentämiseksi on kehitetty erilaisia toimintatapoja ja
tekniikoita. Niitä on testattu pääasiassa laboratorio-olosuhteissa ja käytännön toimintaan liittyvää
tutkimusta on vähän. Erityisesti tekniikoiden tehosta meidän olosuhteissamme puuttuu tutkittua
tietoa.
Hajun suhteen voidaan puhua suojaetäisyydestä, joka riippuu siitä, kuinka voimakasta ja pitkäkestoista
hajua pidetään raja-arvona. Hankkeen tavoitteena oli testata käytännöllistä toimintamallia,
jota käyttämällä kuhunkin tilanteeseen liittyvä suojaetäisyys voidaan määrittää riittävällä tarkkuudella.
Suojaetäisyyksien määrittämiseksi hankkeessa käytettiin tutkimuksissa, selvityksissä ja testauksissa
kertynyttä tietoa ja tämän tutkimuksen pilottikohteista saatua mittausdataa. Valittua toimintamallia
kokeiltiin pilottikohteessa, jossa oli käytössä uutta markkinoilla olevaa ympäristötekniikkaa
(ns. BAT-tekniikkaa, engl. Best Available Technology).
Tulosten perusteella lannan jäähdytys ja sisäilman korkeapainejäähdytys näyttävät toimivilta hajunpoistotekniikoilta.
Sama koskee BioSampoa. Aineiston suppeuden takia tulokset ovat suuntaaantavia.
Pilottikohteen hajuemissio on matala, mikä vaikeutti hajun leviämisen toteamista. Valituissa
kahdessa verrokkikohteessa hajun leviäminen oli hieman helpommin havaittavissa, ja tuulensuunnalla
havaittiin olevan hajun leviämiseen huomattava vaikutus.
Tavoiteltava haju on myös laadullinen kysymys. ”Hyökkäävä” haju on epämiellyttävä jo pieninä
pitoisuuksina. Siksi BioSampon vaikutus hajun ”pehmenemiseen” on merkittävä tekijä. Tämän vaikutuksen
varmistamiseksi tarvitaan vielä lisätutkimuksia.
Hankkeessa käytetty kannettavaan olfaktometriin perustuva mittausmenetelmä osoittautui
käyttökelpoiseksi. Hajupaneelin laatu on kuitenkin tärkeää, jotta tulokset olisivat luotettavia. Mittausteknisesti
laitteisto oli luotettava ja helppokäyttöinen.
Hajuhaitan hallinnan talousvaikutusten määrittäminen voidaan supistaa muutamiksialkeistapauksiksi.
Käytännön tilanteissa laskentaa on kuitenkin tarpeellista räätälöidä, jotta tulos olisi riittävän
tarkka.
Collections
- Julkaisut [85940]