Nykyaikaisen ympäristötekniikan vaikutus hajunmuodostukseen : Kotieläintila kaupungin ja maaseudun vaihettumisvyöhykkeellä –hankkeen loppuraportti

Abstract

Kaupunkien laajentuessa taaja-asutus siirtyy yhä lähemmäksi maatiloja. Ongelmia syntyy, kun vaihettumisvyöhykkeellä sijaitseva kotieläintila haluaa laajentaa tai muuttaa toimintaansa. Käytäntö on osoittanut, että naapurit kiinnittävät ympäristölupaa koskevissa vastineissaan erityisesti huomiota odotettavissa olevaan hajuhaittaan ja vaativat jopa laajennussuunnitelmista luopumista tämän perusteella. Jos käytettävissä olisi hyviä hajuhaitan ennakointiin liittyviä keinoja, voitaisiin jo luvanhakuvaiheessa tehdä tarvittavat ennusteet haitan suuruudesta, jolloin vältyttäisiin sekä investoinnin toteutuksen viivytyksiltä että ikäviltä naapuruussuhteita kiristäviltä konfliktitilanteilta. Kotieläinsuojasta muodostuvan hajun vähentämiseksi on kehitetty erilaisia toimintatapoja ja tekniikoita. Niitä on testattu pääasiassa laboratorio-olosuhteissa ja käytännön toimintaan liittyvää tutkimusta on vähän. Erityisesti tekniikoiden tehosta meidän olosuhteissamme puuttuu tutkittua tietoa. Hajun suhteen voidaan puhua suojaetäisyydestä, joka riippuu siitä, kuinka voimakasta ja pitkäkestoista hajua pidetään raja-arvona. Hankkeen tavoitteena oli testata käytännöllistä toimintamallia, jota käyttämällä kuhunkin tilanteeseen liittyvä suojaetäisyys voidaan määrittää riittävällä tarkkuudella. Suojaetäisyyksien määrittämiseksi hankkeessa käytettiin tutkimuksissa, selvityksissä ja testauksissa kertynyttä tietoa ja tämän tutkimuksen pilottikohteista saatua mittausdataa. Valittua toimintamallia kokeiltiin pilottikohteessa, jossa oli käytössä uutta markkinoilla olevaa ympäristötekniikkaa (ns. BAT-tekniikkaa, engl. Best Available Technology). Tulosten perusteella lannan jäähdytys ja sisäilman korkeapainejäähdytys näyttävät toimivilta hajunpoistotekniikoilta. Sama koskee BioSampoa. Aineiston suppeuden takia tulokset ovat suuntaaantavia. Pilottikohteen hajuemissio on matala, mikä vaikeutti hajun leviämisen toteamista. Valituissa kahdessa verrokkikohteessa hajun leviäminen oli hieman helpommin havaittavissa, ja tuulensuunnalla havaittiin olevan hajun leviämiseen huomattava vaikutus. Tavoiteltava haju on myös laadullinen kysymys. ”Hyökkäävä” haju on epämiellyttävä jo pieninä pitoisuuksina. Siksi BioSampon vaikutus hajun ”pehmenemiseen” on merkittävä tekijä. Tämän vaikutuksen varmistamiseksi tarvitaan vielä lisätutkimuksia. Hankkeessa käytetty kannettavaan olfaktometriin perustuva mittausmenetelmä osoittautui käyttökelpoiseksi. Hajupaneelin laatu on kuitenkin tärkeää, jotta tulokset olisivat luotettavia. Mittausteknisesti laitteisto oli luotettava ja helppokäyttöinen. Hajuhaitan hallinnan talousvaikutusten määrittäminen voidaan supistaa muutamiksialkeistapauksiksi. Käytännön tilanteissa laskentaa on kuitenkin tarpeellista räätälöidä, jotta tulos olisi riittävän tarkka.