Tutkimuksia metsätalouden vesiensuojelusta

Tässä tutkimuksessa seurattiin nykykäytännön mukaisten työmenetelmien aiheuttamia vesistöä kuormittavia tekijöitä sekä vesiensuojelurakenteiden toimivuutta. Seurattuja työmenetelmiä olivat lannoitus, kunnostusojitus ja turvemaan metsänuudistaminen. Vesiensuojelurakenteina käytettiin laskeutusallasta, pintavalutuskenttää, kosteikkoa ja pintavalutuskentän kipsikäsittelyä. Aineistoa kerättiin eri kohteilla eri pituisia jaksoja vuosien 2006-2013 välillä. Eri aineiden pitoisuudet mitattiin vesinäytteistä, joita haettiin 10 – 15 kertaa vuodessa sulan maan aikaan. Kokonaiskuormitusta laskettaessa valunnan mittaaminen on erittäin tärkeää, koska vesimäärän vaihtelu vaikuttaa kokonaiskuormitukseen suhteessa enemmän kuin pitoisuuksien vaihtelu. Tässä hankkeessa käytettiin valunnan mittauksessa ympärivuoden jatkuvatoimisia automaattiasemia, jotka perustuvat paineanturitekniikkaan. Pääosa kuormituksesta ajoittuu lyhyiden tulvahuippujen aikaan, joiden ennustettavuus on vaikeaa. Eri vesiensuojelutoimenpiteiden tehokkuutta ei voi verrata keskenään. Ne on suunniteltu käytettäväksi erilaisissa olosuhteissa riippuen esim. maalajista ja sen karkeudesta. Paras tulos saavutetaankin ketjuttamalla eri vaihtoehtoja. Karkea aines pidättyy laskeutusaltaaseen ja hienojakoinen aines pintavalutuskentälle. Kosteikko, jossa on sekä matala että syvä osa pidättää kaiken kokoisia maapartikkeleita. Hyvin toimivilla kohteilla päästään 60 % puhdistustehoon. Liukoisten ravinteiden pidättyminen on vähäistä.