Työvoiman ja työmäärän hallinta maatalousyrittäjän jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaajina

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin maaseudun rakennemuutoksen hallintaa maaseudun työvoiman, maatalous-yrittäjien ja yhteiskunnan näkökulmasta. Tutkimusraportin toimenpidesuosituksilla pyritään tukemaan maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista. Keskeisinä toimenpidesuosituksina esitetään 1) erilaisten maatalousyrittäjäprofiilien ja maaseutualueiden huomiointia maatalouden työvoima-asioita koskevissa politiikkatoimenpiteissä, 2) maatalousyrityksen työntekijöiden rekrytoinnin kehittämistä ja tukemista, 3) työnantajina toimiville maatalousyrittäjille suunnatun työnjohdollisen koulutuksen lisäämistä, 4) työvoi-man työhyvinvoinnin ja maatalousyrityksen työturvallisuusjohtamisen kehittämistä sekä 5) ehdotuksia, jotka huomioisivat maatalousyrittämisen työvoima-asioihin vaikuttavat uudet tulevaisuuden haasteet ku-ten maaseudun palvelurakenteiden muutokset, maatalousyrittämisen arvostuksen ylläpitämisen ja yhteis-kuntavastuullisten toimintatapojen kehittämisen haasteet. Tutkimuksessa todettiin, että maatalousyrittäjien mielipiteet kohtuullisesta maatilatalouden työmäärästä olivat keskimäärin yhteneväiset terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmista annettujen työ-määräsuositusten kanssa. Omaa työpanosta pyrittiin aktiivisesti vähentämään eri keinoin, minkä koettiin edistäneen omaa työssä jaksamista sekä työterveyttä ja -turvallisuutta. Hieman yli puolet kirjanpitotila-kyselyyn vastanneista maatalousyrittäjistä koki oman jaksamisensa parantuneen työntekijän palkkaamisen jälkeen. Ulkopuolista palkattua työvoimaa oli useimmin suurissa maatalousyrityksissä. Puolet kyselytilojen palka-tusta työvoimasta oli ulkomaista työvoimaa. Johtamisen apuvälineiden käyttö eriytyi tuotantosuunnan mukaan kotieläin- ja kasvitiloilla, ja erityisesti koneiden käyttöohjeiden hyödyntämistä perehdytyksessä pidettiin hyödyllisenä. Viranomaisohjeiden ja oppaiden käyttö työntekijän perehdytyksessä voisi olla yleisempää, jos niiden käytettävyyttä perehdytyksen apuvälineenä kehitettäisiin. Maatalousyritysten työn-tekijöiden turvallisuusjohtamisessa on kehittämistarpeita. Tutkimuksessa havaittiin, että työnopastuksen suunnittelu on maatalousyrityksissä vähäistä. Niinpä opas-tus saattaa olla epäyhtenäistä ja jopa ristiriitaista, kun usea henkilö toimii opastajana. Työnopastus toteu-tuu tulosten mukaan parhaiten perustöissä koneiden ja eläinten kanssa sekä suojainten käytössä. Sen si-jaan harvoin toistuvissa töissä tai tavanomaisesta poikkeavissa tilanteissa työnopastusta ei koeta yhtä tarpeelliseksi. Työnopastuksessa kommunikointi ja tiedon perillemenon varmistaminen ovat välttämättö-miä yhteispelin sujumiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi. Maatalousyrittäjien antamaa työnopastusta pitäisi pystyä tukemaan ja vahvistamaan. Työnopastuksen etukäteissuunnitteluun on tiloilla panostettava, ja siksi maatalousyrittäjille suunnattua ohjeistusta tilakohtaisen riskikartoituksen, työnopastuskäytäntei-den ja -materiaalin tekemiseen sekä työntekijän osaamiskartoituksen toteuttamiseen tarvitaan. Yhtenä väylänä tässä on työnjohtokoulutuksen sisällyttäminen maatalousalan opetussuunnitelmiin, mikä kattaisi myös työntekijöiden perehdyttämisen ja työnopastuksen. Lisäksi nykyisille maatalousyrittäjille pitäisi pystyä levittämään tietoa työnjohto-osaamisesta kurssimuotoisesti. Yhtenä tämän tutkimuksen tuloksista maatiloille laadittiin ohjeistus työnopastuksen toteutukseen. Kaiken kaikkiaan suomalaisissa maatalousyrityksissä käytetään erityylisiä johtamismenetelmiä monipuo-lisesti eri tuotantoalojen tarpeisiin soveltaen. Maatalousyrityksissä havaittiin olevan kyvykkyyttä johtaa työntekijöitä hyvin ja oikeudenmukaisesti, mikä edistää työvoiman saatavuutta tulevaisuudessa. Mutta haasteita ja ongelmakohtiakin on. Suurin ongelma itsessään on maatalousyrittäjän työkuorman hallinta, tilan töiden organisointi ja vuorovaikutustekijät. Työnjohtomenetelmien tutkimus ja koulutus maatalous-kontekstissa hyödyttäisi ja edistäisi työnjohtamista maatalousyrityksissä. Työnantajina toimivat maata- 4 MTT RAPORTTI 117 lousyrittäjät eivät välttämättä ole kovin tietoisia eri johtamismenetelmien mahdollisuuksista. Maatalous-yrittäjän johtamiseen vaikuttavat yrittäjän oma koulutustausta ja kokemukset. Maatalousyrityksen työvoiman ja työmäärän hallinnalla arvioidaan olevan suuri vaikutus maatalousyrittä-jän jaksamiseen ja hyvinvointiin työssään. Tilakoon kasvaminen, teknologinen kehitys, toimintojen ul-koistaminen ja maatalousyritysten muuttuminen entistä monipuolisemmiksi asettavat lisäksi uusia vaati-muksia työnjohdolle ja vuorovaikutustaidoille. Maatalousyrittäjien työnjohtotaitoja, työn organisoin-tiosaamista ja työmäärän hallintaa on kehitettävä, jota edellytykset työn sujumiseksi alan yrityksissä säi-lyvät.