The main weed species and their control in oilseed crops in Finland

Kevätöljykasvien, rapsin ja rypsin, rikkakasvillisuutta kartoitettiin Etelä- ja Keski-Suomessa vuosina 2007-2009 yhteensä 429 pellolla. Aineisto kerättiin elokuussa pääasiassa tavanomaisesti viljellyiltä pelloilta; vain kolmea seurantapeltoa viljeltiin luonnonmukaisesti. Viljelyyn liittyvät taustatiedot kerättiin viljelijöitä haastattelemalla. Pellot luokiteltiin kolmeen luokkaan rikkakasvien esiintymisrunsauden perusteella: vähäisessä määrin rikkakasveja esiintyi yhteensä 170 pellolla, eikä niiden rikkakasvilajistoa määritetty lajilleen. Muiden peltojen rikkakasvirunsaus luokiteltiin joko keskinkertaiseksi tai runsaaksi. Näiltä pelloilta määritettiin silmävaraisesti 1-6 runsaimpana esiintyvää lajia peittävyyden ja biomassan määrän perusteella. Yhteensä 38 rikkakasvilajia päätyi määritettyjen lajien listalle, joskin vain kymmenen lajia oli sellaisia, joita esiintyi runsaana vähintään kymmenellä havaintopellolla. Peltomatara (Galium spurium), peltovalvatti (Sonchus arvensis), jauhosavikka (Chenopodium album), pillikkeet (Galeopsis spp.) ja saunakukka (Tripleurospermum inodorum) olivat viisi yleisintä lajia runsaiksi luokiteltujen rikkakasvien listalla. Juolavehnä (Elymus repens) oli ainoa heinämäinen rikkakasvi. Rikkakasveja oli torjuttu kemiallisesti 53 %:lla havaintopelloista. Trifluraliini-tehoainetta sisältäviä valmisteita käytettiin yleisimmin leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan, yhteensä 190 havaintopellolla. Juolavehnän, torjuntaan käytettiin 123 pellolla valikoivia hävitteitä kasvukauden aikana tai 47 pellolla glyfosaattia edellisenä syksynä tai keväällä ennen kylvöä. Ruiskutetuista pelloista vain 15 % luokiteltiin runsaasti rikkakasveja kasvaneiden luokkaan, kun ruiskuttamattomista pelloista 30 % oli runsaan rikkakasvillisuuden valtaamia. Pelloilla, joilla rikkakasveja esiintyi vähän, öljykasvien keskisadot olivat noin 300 kg/ha suurempia kuin niillä pelloilla, joilla rikkakasveja kasvoi runsaasti. Trifluraliini-valmisteet olivat viimeistä kertaa käytettävissä vuonna 2009, koska tehoaine poistui EU:ssa hyväksyttyjen herbisidien listalta. Vaihtoehtoja on onneksi saatu tilalle; esimerkiksi uusi klopyralidi/pikloraami-valmiste tehoaa erinomaisesti moniin kartoituksessa runsaimmiksi todettuihin lajeihin kuten mataraan ja jauhosavikkaan. Lisäksi se tehoaa hyvin ohdakkeeseen ja valvattiin. Öljykasvien viljely on viime vuosina ollut myötätuulessa, koska raaka-aineelle on kysyntää sekä elintarvike- että rehuteollisuudessa ja enenevässä määrin myös biopolttoaineiden tuotannossa. Öljykasvipelloilla runsaimpana esiintyvät rikkakasvit ovat pitkälti samoja lajeja, jotka esiintyvät yleisimpinä mm. kevätviljapelloilla. Rikkakasvien kemialliseen torjuntaan on ollut tarjolla niukka valikoima valmisteita. Markkinoilta poistuneen trifluraliinin tilalle on onneksi saatu uusia tehokkaita vaihtoehtoja, joita käyttämällä rikkakasvit voidaan pitää kurissa ja tuottaa korkealaatuista satoa.