The irrelevance of stated plans in predicting farm successions in Finland

Suomalaisen maatalouden rakenne on muuttunut nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana; maatilojen määrä on vähentynyt ja keskikoko kasvanut. Samaan aikaan tehtyjen sukupolvenvaihdosten määrä on vähentynyt. Maatalouden rakennekehityksen ennustamiseksi viljelijöiltä onkin viime aikoina alettu toistuvasti kysellä heidän sukupolvenvaihdossuunnitelmiaan. Aikaisempien tutkimusten perusteella viljelijöiden sukupolvenvaihdossuunnitelmat muuttuvat kuitenkin ajan myötä. Tässä tutkimuksessa verrataan viljelijöiden sukupolvenvaihdosaikomuksia koskevia kyselyvastauksia ja toteutunutta kehitystä toisiinsa. Tavoitteena on selvittää, voidaanko viljelijäkyselyjen perusteella ylipäätään tuottaa tilastoista ja viljelijöiden ikäjakaumista saatavan tiedon lisäksi sellaista tietoa, joka auttaisi ennustamaan sukupolvenvaihdosten määrää ja maatalouden rakennekehityksen nopeutta yhä tarkemmin. Tutkimusaineistona käytettiin kirjanpitotila-aineistoa vuosilta 1996 2001 sekä näille tiloille vuosina 1996 1997 tehtyä kyselyä. Kyselyssä selvitettiin, aiottiinko tilalla tehdä sukupolvenvaihdos seuraavan viiden vuoden aikana. Tarkastelussa oli mukana 97 tilaa, jotka vastasivat kyselyyn 1996 1997 ja jotka olivat mukana kirjanpitotila- aineistossa vuoteen 2001 asti. Tarkastelu perustui rekursiiviseen probit-analyysiin. Tulosten perusteella viljelijäkyselyjen vastausten perusteella ei voida ennustaa toteutuneita sukupolvenvaihdoksia. Yhtenä syynä tähän on, että sukupolvenvaihdossuunnitelmat muuttuvat ajan myötä. Lisäksi viljelijäkyselyt on yleensä suunnattu ikääntyville viljelijöille eikä niissä oteta huomioon mahdollisen jatkajan odotuksia tai mielipiteitä.