Effects of birch tar oils on soil organisms and plants
MTT Agrifood Research Finland|The Scientific Agricultural Society of Finland|MTT Agrifood Research Finland|The Scientific Agricultural Society of Finland
2010
Pysyvä osoite
URI
Tiivistelmä
Koivupuun pyrolyysissa puuaine hajoaa lämmön vaikutuksesta erilaisiksi tuotteiksi. Prosessin yhteydessä syntyy muun muassa koivuöljytislettä (birch tar oil; BTO). Koivuöljytisle näyttää useiden vielä tarkemmin tutkimattomien todisteiden mukaan toimivan rikkakasvien, tuhohyönteisten ja jyrsijöiden torjunta-aineena. Sen koostumuksesta, vaikutuksista ympäristöön ja myrkyllisyydestä eliöille on kuitenkin saatavilla hyvin vähän tietoa. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää koivuöljytisleen 1) vaikutus maaperän änkyri- ja sukkulamatoihin sekä mikro-organismeihin sekä määrittää koivuöljytisleen 2) 14 vrk:n LC50 arvo peltolierolle (Aporrectodea caliginosa) ja 28 vrk EC50 arvo hyppyhäntäisen (Folsomia candida) lisääntymiselle. Koivuöljytisleen vaikutukset maaperän änkyrimatojen biomassaan- ja sukkulamatojen lukumäärään olivat vähäisiä. Kasvillisuuteen BTO vaikutti tappaen suurimman osan kasvien maan päällisistä osista vuorokauden kuluessa. Kasvillisuuden toipuminen alkoi kuitenkin nopeasti eikä kenttäkokeessa havaittu 2.5 kk kuluttua käsittelyistä kasvibiomassassa ja kasvilajistossa eroa, vuohenputkea (Aporrectodea caliginosa) lukuunottamatta, eri käsittelyjen kesken. Sen sijaan mikrokosmoksissa tehdyissä kokeissa kasvibiomassa oli vielä 50 vrk kuluttua käsittelyistä 100% koivutisleellä käsitellyissä maissa merkitsevästi pienempi kuin kontrollimaissa. Koivutisle ei vaikuttanut mikrobien biomassaan. Sen sijaan se vaikutti positiivisesti mikrobiaktiivisuuteen heti lisäyksensä jälkeen toimien ilmeisesti lisäresurssina mikrobeille. Negatiivinen vaikutus mikrobiaktiivisuuteen 28 ja 42 vrk kuluttua koivutisleen lisäyksestä saattoi johtua kasvien kuihtumisesta: kasvit kuolivat eivätkä siten vapauttaneet juurieritteitä maaperään, mutta kuolleesta kasvillisuudesta ei ollut vielä ehtinyt modostua kariketta mikrobien ravinnoksi, jolloin ne vaipuivat lepotilaan. Kaiken kaikkian koivuöljytisleen vaikutus maaperän ravintoverkkoon oli vähäinen. 14 vrk:n LC50 arvo peltolierolle (Aporrectodea caliginosa) oli 6560 mg BTO1 kg-1 ja 28 vrk EC50 arvo hyppyhäntäisen (Folsomia candida) lisääntymiselle oli 5100 mg BTO1 kg-1. Luvut viittaavat koivutisleen olevan eliöille myrkyllistä vasta suurina pitoisuuksina verrattuna moniin nykyisin kasvinsuojelussa vastaavissa tarkoituksissa käytettyihin kemiallisiin yhdisteisiin.
ISBN
OKM-julkaisutyyppi
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science
Volyymi
19
Numero
1
Sivut
Sivut
13-23
ISSN
1459-6067
1795-1895
1795-1895
DOI
Saavutettavuusominaisuudet
Ei tietoa saavutettavuudesta