Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite

Effects of perch on feed consumption and behaviour of caged laying hens

Valkonen, Eija; Rinne, Reine; Valaja, Jarmo (2009)

 
Avaa tiedosto
mtt-afs-v18n3-4p257.pdf (343.1Kt)
Lataukset 


Valkonen, Eija
Rinne, Reine
Valaja, Jarmo

Julkaisusarja
Agricultural and Food Science

Volyymi
18

Numero
3-4

Sivut
257-267


MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2009
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311168
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää orsien vaikutuksia munivien kanojen käyttäytymiseen, tuotantoon, rehunkulutukseen ja kuntoon. Kokeessa oli kolme käsittelyä: 1) Kanojen käytössä oli orret koko kokeen ajan 16 viikon iästä alkaen (P16, kontrolli), 2) kanojen käytössä oli orret 19 viikon iästä alkaen (P19) ja 3) kanoilla ei ollut orsia käytössään (NP). Kokeessa käytettiin 352 LSL-kanaa, jotka sijoitettiin kokeen alkaessa 16 viikon ikäisinä 44 häkkiin, kahdeksan kanan ryhmiin. Häkit olivat orsikäsittelyjä lukuun ottamatta Euroopan Unionin Neuvoston direktiivin 1999/74/EY mukaisia varusteltuja häkkejä. Kanojen rehunkulutus- ja munantuotantotiedot kerättiin kahden vierekkäisen häkin muodostamaa koeyksikköä kohden. Varusteiden käyttöä tarkkailtiin 17, 20, 23, 26, 34 ja 42 viikon iässä. Yhteensä yhdeksän yksittäisen kanan käyttäytymistä havainnoitiin noin kahden viikon aikana siten, että havaintoja saatiin kullekin kanalle koko vuorokauden valoisalta ajalta (14,5 h). Kanojen ulkoinen kunto arvioitiin 27 ja 43 viikon iässä. Orret eivät vaikuttaneet kanojen munantuotantoon. Orret vähensivät kanojen rehunkulutusta munintaa edeltävän jakson aikana (16 21 viikon iässä), mutta myöhemmin erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Alkumuninnan aikana (21 33 viikon iässä) orret kuitenkin paransivat kanojen rehunmuuntosuhdetta. Tämän kokeen tulosten perusteella orret eivät vaikuttaneet kanojen höyhenpeitteen kuntoon. Sen sijaan orrellisissa häkeissä esiintyi enemmän anturapahkaa ja rintalastan vaurioita. Jalkojen ihon hyperkeratoosi puolestaan oli yleisempää orrettomissa häkeissä. Orsien asennusajankohta ei merkittävästi vaikuttanut virikevarusteiden käyttöön. Häkeissä, joihin orret asennettiin vasta 19 viikon iässä, kanat käyttivät orsia 4 viikon kuluttua orsien asennuksesta yhtä paljon kuin 16 viikon iässä orret saaneet kanat. Orrettomissa häkeissä pidetyt kanat yöpyivät yleisemmin munintapesässä, kuin orrellisissa häkeissä pidetyt kanat, jotka yöpyivät enimmäkseen orsilla. Munintapesään munittujen munien määrään orret eivät vaikuttaneet. Orret saattavat edistää rauhallista yöpymistä ja vähentää pimeässä tapahtuvaa liikkumista ja syömistä. Tässä tutkimuksessa kanojen käyttäytymistä ei seurattu öisin, lukuun ottamatta pimeän aikaan tehtyjä orren ja pesän käyttöhavaintoja. Tutkimuksen perusteella häkkien varustaminen orsin saattaa parantaa kanojen rehunhyötysuhdetta. Orret myös vähentävät pesässä yöpymistä, mikä puolestaan voi vaikuttaa edullisesti munien puhtauteen.
 
Collections
  • Agricultural and Food Science [531]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus