An integrated simulation model to evaluate national measures for the abatement of agricultural nutrients in the Baltic Sea
Hyytiäinen, Kari; Ahtiainen, Heini; Heikkilä, Jaakko; Helin, Janne; Huhtala, Anni; Iho, Antti; Koikkalainen, Kauko; Miettinen, Antti; Pouta, Eija; Vesterinen, Janne (2009)
Hyytiäinen, Kari
Ahtiainen, Heini
Heikkilä, Jaakko
Helin, Janne
Huhtala, Anni
Iho, Antti
Koikkalainen, Kauko
Miettinen, Antti
Pouta, Eija
Vesterinen, Janne
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science
Volyymi
18
Numero
3-4
Sivut
440-459
MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311178
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311178
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa esitetään malli, jonka avulla voidaan arvioida maatalouden ravinnekuormituksen vähentämistoimia kansallisesta näkökulmasta. Stokastinen simulointimalli yhdistää typen ja fosforin kertymisen dynamiikan Suomen rannikkoalueen altaissa, maalta ja muista lähteistä tulevan ravinnekuormituksen, ravinteiden vähentämisestä koituvat hyödyt (virkistys- ja ekosysteemipalveluiden arvojen muodossa) sekä maatalouden kuormituksen vähentämisen kustannukset. Tutkimuksen tarkoituksena on esittää mallin yleisrakenne sekä havainnollistaa sen käyttökelpoisuutta ja hyödynnettävyyttä alustavien mallilaskelmien avulla. Mallin rakenne on joustava: mallin ekologisia ja taloustieteellisiä osia voidaan kehittää erikseen myös jatkossa. Mallin herkkyysanalyysin tulokset osoittavat, että ravinteiden vähentäminen Suomen maataloudessa on kannattavaa ainoastaan silloin, kun naapurimaat pohjoisella Itämerellä ryhtyvät vastaaviin kuormituksen vähentämistoimiin. Mallin mukaan suurimmat tuotot suomalaisista investoinneista vedenlaadun parantamiseksi syntyvät Perämerellä ja Suomenlahdella - pienimmät Selkämerellä. Maataloudesta peräisin olevan kuormituksen vähentäminen on kannattavaa Perämerellä, koska sinne päätyvän Suomen jokikuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta on suuri. Suomenlahdella Suomen osuus kuormituksesta on pieni, mutta vedenlaadun paranemisesta hyötyvän suomalaisen rannikkoväestön määrä on suuri.