Properties and cleanability of new and traditional agricultural surface materials
Määttä, Jenni; Kymäläinen, Hanna-Riitta; Hellstedt, Maarit; Mahlberg, Riitta; Kuisma, Risto; Salparanta, Liisa; Löija, Mia; Talibachew, Asaye; Hurme, Kaj-Roger; Uusi-Rauva, Antti; Ritschkoff, Anne-Christine; Sjöberg, Anna-Maija (2008)
Määttä, Jenni
Kymäläinen, Hanna-Riitta
Hellstedt, Maarit
Mahlberg, Riitta
Kuisma, Risto
Salparanta, Liisa
Löija, Mia
Talibachew, Asaye
Hurme, Kaj-Roger
Uusi-Rauva, Antti
Ritschkoff, Anne-Christine
Sjöberg, Anna-Maija
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science
Volyymi
17
Numero
3
Sivut
210-226
MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2008
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311213
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311213
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää seitsemän erilaisen betonimateriaalin koostumuksen ja pinnoitteen vaikutus niiden puhdistuvuuteen. Lisäksi tutkittiin kolmea erilaista saumausainetta. Pintaominaisuudet selvitettiin kontaktikulmamittarilla, optisella profilometrillä ja pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM). Puhdistuvuutta mitattiin radiokemiallisilla määritysmenetelmillä sekä biokemiallisella menetelmällä, joka perustuu ATP:n (adenosiinitrifosfaatti) määrän mittaamiseen. Likoina käytettiin laboratoriotutkimuksiin kehitettyjä mallilikoja ja luonnollisia maatalouden likoja. Sekä radiokemialliset määritysmenetelmät että ATP-menetelmä soveltuivat maatilalikojen puhdistuvuuden sekä likajäämien määrittämiseen pinnoilta. Radiokemialliset menetelmät antavat kvantitatiivisen tuloksen, mutta niitä voidaan käyttää ainoastaan laboratorio-olosuhteissa. Pinnoittamattomien ja pinnoitettujen betonien sekä saumausaineiden kontaktikulmat erosivat toisistaan. Karheusarvojen ja SEM-kuvien perusteella saumausaineet olivat karheimpia pintoja ja pinnoittaminen tasoitti betonipintoja. Radiokemiallisten puhdistuvuuskokeiden mukaan pinnoittaminen paransi myös puhdistuvuutta. ATP-menetelmällä ainoastaan tiivistetty betoni erosi muista materiaaleista; se puhdistui lantaliasta parhaiten ensimmäisen puhdistuksen jälkeen. Epoksipohjainen saumausaine puhdistui öljymäisestä malliliasta parhaiten, kun saumausaineita verrattiin keskenään. Kokonaisuutena polyesteri-, akryyli- ja polyuretaanipinnoitetut näytteet puhdistuivat parhaiten. Pinnoittamista suositellaan tiloihin ja pinnoille, joilta vaaditaan hygieenisyyttä, esimerkiksi ruokintapöydille ja lypsyasemille.