Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite

Properties and cleanability of new and traditional agricultural surface materials

Määttä, Jenni; Kymäläinen, Hanna-Riitta; Hellstedt, Maarit; Mahlberg, Riitta; Kuisma, Risto; Salparanta, Liisa; Löija, Mia; Talibachew, Asaye; Hurme, Kaj-Roger; Uusi-Rauva, Antti; Ritschkoff, Anne-Christine; Sjöberg, Anna-Maija (2008)

 
Tweet refworks
 
Avaa tiedosto
mtt-afs-v17n3p210.pdf (630.9Kt)
Lataukset 


Määttä, Jenni
Kymäläinen, Hanna-Riitta
Hellstedt, Maarit
Mahlberg, Riitta
Kuisma, Risto
Salparanta, Liisa
Löija, Mia
Talibachew, Asaye
Hurme, Kaj-Roger
Uusi-Rauva, Antti
Ritschkoff, Anne-Christine
Sjöberg, Anna-Maija

Julkaisusarja
Agricultural and Food Science

Volyymi
17

Numero
3

Sivut
210-226


MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2008
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311213
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää seitsemän erilaisen betonimateriaalin koostumuksen ja pinnoitteen vaikutus niiden puhdistuvuuteen. Lisäksi tutkittiin kolmea erilaista saumausainetta. Pintaominaisuudet selvitettiin kontaktikulmamittarilla, optisella profilometrillä ja pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM). Puhdistuvuutta mitattiin radiokemiallisilla määritysmenetelmillä sekä biokemiallisella menetelmällä, joka perustuu ATP:n (adenosiinitrifosfaatti) määrän mittaamiseen. Likoina käytettiin laboratoriotutkimuksiin kehitettyjä mallilikoja ja luonnollisia maatalouden likoja. Sekä radiokemialliset määritysmenetelmät että ATP-menetelmä soveltuivat maatilalikojen puhdistuvuuden sekä likajäämien määrittämiseen pinnoilta. Radiokemialliset menetelmät antavat kvantitatiivisen tuloksen, mutta niitä voidaan käyttää ainoastaan laboratorio-olosuhteissa. Pinnoittamattomien ja pinnoitettujen betonien sekä saumausaineiden kontaktikulmat erosivat toisistaan. Karheusarvojen ja SEM-kuvien perusteella saumausaineet olivat karheimpia pintoja ja pinnoittaminen tasoitti betonipintoja. Radiokemiallisten puhdistuvuuskokeiden mukaan pinnoittaminen paransi myös puhdistuvuutta. ATP-menetelmällä ainoastaan tiivistetty betoni erosi muista materiaaleista; se puhdistui lantaliasta parhaiten ensimmäisen puhdistuksen jälkeen. Epoksipohjainen saumausaine puhdistui öljymäisestä malliliasta parhaiten, kun saumausaineita verrattiin keskenään. Kokonaisuutena polyesteri-, akryyli- ja polyuretaanipinnoitetut näytteet puhdistuivat parhaiten. Pinnoittamista suositellaan tiloihin ja pinnoille, joilta vaaditaan hygieenisyyttä, esimerkiksi ruokintapöydille ja lypsyasemille.
 
Collections
  • Agricultural and Food Science [531]
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste