Simulated nitrogen leaching, nitrogen mass field balances and their correlation on four farms in south-western Finland during the period 2000 2005
Rankinen, Katri; Salo, Tapio; Granlund, Kirsti; Rita, Hannu (2007)
Rankinen, Katri
Salo, Tapio
Granlund, Kirsti
Rita, Hannu
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science
Volyymi
16
Numero
4
Sivut
387-406
MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2007
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311240
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311240
Tiivistelmä
Typpitase kuuluu niihin EU:n ympäristöindikaattoreihin, joiden avulla yritetään seurata maataloudessa tapahtuvia muutoksia. Typpitaseessa lasketaan maahan jääneen typen ylijäämä, kun lannoitteissa lisätyn typen määrästä vähennetään poistumat, kuten sadon typenotto. Tässä tutkimuksessa arvioitiin typpitaseen käyttökelpoisuutta mineraalitypen huuhtoutumisen arvioinnissa lounaissuomalaisilta pelloilta. Matemaattisen, prosessipohjaisen COUP-mallin (Coupled heat and mass transfer model for soil-plant-atmosphere system, entinen SOIL/ SOILN) avulla arvioitiin muutoksia maasta mitatuissa mineraalityppimäärissä sekä typen huuhtoutumassa vuosina 2000 2005. Tutkimuksessa mukana olleet kaksitoista peltolohkoa sijaitsivat neljällä eri tuotantosuuntaa (viljanviljely, luonnonmukainen viljanviljely, sikatalous ja nautakarjatalous) edustavalla tilalla. Mallinnus perustui lohkojen mitattuihin mineraalityppipitoisuuksiin ja haastatteluaineistoon viljelijöiden lohkoilla tekemistä toimenpiteistä. Mineraalitypen huuhtouma oli pienintä viljanviljelytilan lohkoilta, joilla myös keskimääräinen typpitase oli alhaisin. Alhaisempi typpitase vähensi keskimääräistä mallinnettua mineraalitypen huuhtoumaa mutta samalla myös mallinnettua kasvien typenottoa. Sika- ja nautakarjatilojen peltolohkoilta simuloitua suurempaa mineraalitypen huuhtoumaa voitiin vähentää pienentämällä lohkojen typpitasetta eli vähentämällä lannoitusta, mutta myös siirtämällä simuloitu karjanlannan levitys pelloille syksystä kevääseen. Jälkimmäinen menettely ei vaikuttanut kasvien simuloituun typenottoon. Luomutilan peltolohkojen typpitaseet ja mineraalitypen huuhtouma olivat samaa luokkaa kuin muilla tiloilla, vaikka luomutilan lannoitustasot olivat selvästi alhaisemmat. Typpitase vaikutti olevan kohtuullisen hyvä indikaattori mineraalitypen huuhtoumalle, kun tarkasteltiin useampien vuosien keskiarvoa. Yhden yksittäisen vuoden huuhtouma riippui paljon myös sadannasta ja lohkolla tehdyistä toimenpiteistä. Keskimäärin vuosittaisen typpitaseen aleneminen 1 kg ha 1 vähensi typen huuhtoutumista 0.32 kg ha 1. Suuri typpitase johti mineraalitypen kertymiseen maaperään, josta se helposti huuhtoutui sateisina vuodenaikoina.