The effect of decreasing fertilization on agricultural nitrogen leaching: a model study

Typpilannoitteiden käyttö Suomessa on vähentynyt tuntuvasti, mutta laajat ja pitkäaikaiset vedenlaadun havaintoaineistot osoittavat, että selkeää alenemista tutkimusvaluma-alueiden ja jokivesistöjen typpikuormituksessa ei ole havaittavissa. Tästä syystä on tärkeää arvioida millaiseen juuristovyöhykkeestä tapahtuvaan typen huuhtoutumisen vähenemiseen todettu alentunut typpilannoitus voi potentiaalisesti johtaa. Tässä tutkimuksessa käytettiin ICECREAM-huuhtoumamallia arvioitaessa sääolojen ja alentuneen lannoitustason vaikutusta peltomaan nitraattityppihuuhtoumaan. Mallinnusten lähtöaineistona käytettiin säähavaintoja viideltä eri puolella Suomea sijaitsevalta ilmastoasemalta. Mallilla laskettiin typen huuhtouma jaksolla 1991 2000 ohrakasvustosta 1) vakiolannoitustasolla 90 kg N ha 1 ja 2) vuosittain lineaarisesti alenevalla (110 90 kg N ha 1) lannoitustasolla. Vakiolannoitustasolla keskimääräinen huuhtouma oli 24 prosenttia käytetyn lannoitteen määrästä. Huuhtouman vaihtelu oli huomattavaa eri vuosien ja alueiden välillä molemmissa simulointitilanteissa. Laskevaa lannoitustasoa käyttäen huuhtouma väheni kaikilla alueilla lähestyen peruslannoitustasoa vastaavaa huuhtoumaa, mutta väheneminen ei ollut lineaarista. Mallinnustulokset osoittivat, että typpilannoituksen väheneminen voi vähentää myös typpihuuhtoumaa peltomaasta. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla huuhtouman pieneneminen ei kuitenkaan ollut lineaarista vaan vaihteli vuosittain voimakkaasti sääoloista riippuen. Tämä on syytä ottaa huomioon arvioitaessa lannoituksen vähenemisen vaikutuksia veden laatuun valuma-alueilla.