Effect of nitrogen fertilization, grass species and cultivar on sod production on Valkeasuo peat bog - a case study

Abstract

Siirtonurmikon tuotantomahdollisuuksia tutkittiin Tohmajärven Valkeasuolla vuosina 1990-1993 osana polttoturvesoiden jälkikäyttöä selvittävää projektia. Tutkimuksen päämääränä oli selvittää typpilannoituksen sekä kasvilajien ja lajikkeiden vaikutusta nurmikon kasvattamiseen ja siirrettävän nurmikon laatuun. Typpilannoituksen määrä oli joko 50, 100 tai 150 kg ha -1 . Niittynurmikoita edustivat lajikkeet Conni, Cynthia, Haga ja Julia, punanatoja Center, Juliska, Koket ja Näpsä sekä nurmirölliä Rasti. Puhtaiden lajikkeiden lisäksi kylvettiin niittynurmikka-punanata- ja nurmirölli-punanataseoksia edustamaan kaupallisia siirtonurmikkotuotteita. Typpilannoituksen nostaminen 50 kg:sta 150 kg:n paransi nurmikon yleisarvosanaa (väri, tiheys, yhtenäisyys, rikkaruohoisuus) ja viherpeittävyyttä sekä ennen nostoa että asennuksen jälkeen. Typpilannoitus vaikutti eri lajikkeilla eri tavalla versojen lukumäärään ja viherpeittävyyteen asennusta seuraavana vuotena. Karikekerroksen paksuuntuminen oli typpilannoituksen nostamisen ainoa negatiivinen seuraus. Kasvilaji tai lajike vaikutti kaikkiin nurmikon ominaisuuksiin karikekerroksen paksuutta lukuunottamatta. Maapohjassa esiintyvät puunkappaleet aiheuttivat laattojen viottumista noston aikana. Koealueen humuspitoisuus oli noston kannalta ylärajoilla. Huolimatta maapohjan karuudesta oli nurmikosta mitatut Ca-, K-, Mg-, P-, Cu-, Fe-, Mn-, Mo- ja Zn-pitoisuudet normaaleissa rajoissa. Rikkakasveja esiintyi erittäin vähän. Siirtonurmikon tuotanto onnistuu koealueen kaltaisilla suopohjilla. Laji- ja lajikevalinta on keskeinen seikka siirtonurmikon tuotannossa. Sopiva typpilannoitustaso riippuu lajikkeesta

As part of a research project concerning the agricultural utilization of cut-away peat bogs, a sod production experiment was conducted at Valkeasuo, Tohmajärvi, in 1990-1993. The aim of the experiment was to study the effect of nitrogen and choice of cultivar on sod production and sod quality on peat bogs. The N fertilization rates were 50, 100 and 150 kg ha -1 . The Poa pratensis cultivars were 'Conni', 'Cynthia', 'Haga' and 'Julia', the Festuca rubra cultivars were 'Center', 'Juliska', 'Koket' and 'Näpsä' and the Agrostis capillaris cultivar was 'Rasti'. Two mixtures of P. pratensis/F. rubra and one of A. capillaris/F. rubra imitated commercial sod products. Increasing of N fertilization from 50 kg up to 150 kg ha -1 a had positive effect on general the quality of sod as well as on the green cover before and after transplanting. It increased the thatch formation. The positive effect of N on the number of tillers and green cover in the year following transplanting was dependent on the species and the cultivar. Species and cultivar affected all measured variables excluding thatch formation. Generally, the P. pratensis cultivars tested suited better for sod production than cultivars of F. rubra, but there were clear differences between cultivars with-in species as well. Although the soil was infertile, the contents of Ca, K, Mg, P, Cu, Fe, Mn, Mo and Zn in the herbage samples were within normal range. The botanical purity was high, which supports the hypothesis that the absence of seed bank of weeds on peat bogs immediately after harvesting the peat can be utilized.