Effects of gradual replacement of rapeseed cake with linseed cake in a grass silage-based diet for dairy cows

Lypsylehmien ruokintatutkimuksessa rypsipuristetta korvattiin asteittain pellavapuristeella siten, että pellavapuristeen osuus oli 0, 1/3, 2/3 tai 1 valkuaisrehusta, jonka määrä oli yhteensä 1,5 kg ilmakuivaa rehua päivässä. Koerehujen lisäksi lehmille annettiin 4,5 kg/pv ohran ja kauran seosta ja vapaasti nurmisäilörehua. Kokeessa oli 8 Koivikon maatalousoppilaitoksen suomenkarjalehmää. Koeruokinnat eivät vaikuttaneet rehujen syöntiin. Nailonpussiuitoin määritetty valkuaisen pötsihajoavuus oli pellavapuristeessa suurempi kuin rypsipuristeessa, mikä johti pienempään ohutsuolesta imeytyvien aminohappojen saantiin mutta suurempaan pötsin valkuaistaseeseen ruokinnoilla, joissa pellavapuristeen osuus oli suuri. Maitotuotos pieneni suoraviivaisesti 18,5:stä 17,1 kg:aan/pv, kun pellavapuristeen osuus lisääntyi. Maidon rasvapitoisuus suureni 3,4 g/kg, mutta maidon valkuaispitoisuus pieneni lievästi pellavapuristeen lisääntyneen syötön myötä. Pellavapuristeen lisäys ei vaikuttanut päivittäiseen maitorasvan tuotantoon, mutta maitovalkuaisen tuotanto väheni 68 g/pv. Maidon ureapitoisuus lisääntyi pellavapuristeen lisäyksen myötä. Rypsi- ja pellavaöljyn rasvahappokoostumuksen selkeästä erosta huolimatta muutokset maidon rasvahappokoostumuksessa olivat erittäin pieniä. Pellavapuristeen hieman suurempi rasvapitoisuus, rasvahappokoostumus, valkuaisen suuri pötsihajoavuus ja/tai heikko aminohappokoostumus sekä mahdolliset haitta-aineet ovat voineet vaikuttaa pellava-puristeen rypsipuristetta heikompaan tuotantovaikutukseen. Mikäli öljypellavan viljely lisääntyy entisestään tai pyritään tuottamaan terveysvaikutteisia maitotuotteita, joissa pellavaöljyn rasvahappoja halutaan siirtää maitoon, kannattaisi selvittää pellavapuristeen prosessoinnin vaikutuksia tuotantovaikutukseen ja rasvahappojen suojaamiseen pötsimikrobien muokkaukselta.