Uptake of heavy metals by plants from airborne deposition and polluted soils
Yläranta, Toivo (1996)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Yläranta, Toivo
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland
Volyymi
5
Numero
4
Sivut
431-447
Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1996
Tiivistelmä
Sinkin, kuparin, lyijyn, kadmiumin ja nikkelin kertymistä lehtisalaattiin, vehnän jyviin ja olkiin, timoteihin ja italianraiheinään tutkittiin vuonna 1985, 1986 ja 1988 Harjavallassa ja sen ympäristössä sekä vertailupaikkakunnalla Jokioisissa. Harjavallassa toimivat Outokumpu Oy:n Harjavallan tehtaat ovat vuodesta 1945 lähtien levittäneet ympäristöönsä raskasmetalleja, erikoisesti kuparia ja nikkeliä. Keskeisin Outokumpu Oy:n Harjavallan tehtaista on ollut kupari- ja nikkelisulatto, joka on lajissaan Suomen ainoa. Harjavallassa on toiminut eräitä muitakin raskasmetallien, erikoisesti lyijyn, päästölähteitä. Tutkimuksessa selvitettiin raskasmetallien kertymistä kasveihin ilmasta ja saastuneesta maasta. Koepaikat sijaitsivat eri etäisyydellä ja eri suunnissa Outokumpu Oy:n tehtaista. Koepaikkojen valinnalla pyrittiin selvittämään raskasmetallien kulkeutumisetäisyyden ja -suunnan vaikutusta viljelykasvien raskasmetallipitoisuuteen. Jokioisissa vuonna 1990 läpiviedyssä astiakokeessa tutkittiin, mikä viljelymaan kupari- ja nikkelipitoisuus pienentää viljelykasvin satoa. Kahteen harjavaltalaiseen kuparilla ja nikkelillä saastuneeseen hienohietamaahan lisättiin 40, 200 ja 1000 mg kuparia tai nikkeliä kahta maalitraa kohti. Vertailumaana oli Maatalouden tutkimuskeskuksen Etelä-Pohjanmaan tutkimusasemalta (EPO) noudettu saastumaton savimaa, joka samojen raskasmetallilisäysten lisäksi kalkittiin. Kasvilajien raskasmetallipitoisuudet olivat erisuuria. Myös eri koepaikoilla kasvaneen kasvin raskasmetallipitoisuudet vaihtelivat selvästi. Vehnän jyvien kupari- ja lyijypitoisuudet olivat pieniä kaikilla koepaikoilla. Nikkeli kertyi kasveihin helposti ilmalaskeumasta. Myös kupari ja kadmium siirtyivät helpohkosti ilmasta kasveihin. Astiakokeessa nikkeli oli kuparia myrkyllisempi kauralle. Happamassa EPO-maassa pienehköt nikkeli- ja kuparipitoisuudet, Ni 20 mg ja Cu 100 mg maalitraa kohti, pienensivät kauran versojen satoa. EPO-maan kalkitseminen pienensi selvästi nikkelin ja kuparin myrkyllisyyttä. Pahimmin saastuneessa Harjavallan maassa pienin kuparilisäys, Cu 20 mg maalitraa kohti, pienensi ohran versojen satoa. Harjavallassa saattaakin olla happamia viljelymaita, joissa maan korkea kuparipitoisuus voi vähentää kasvien kasvua.