Finnish embryo transfer breeding program "ASMO": description of the goals and a summary of the results of initial selection

Vuonna 1990 käynnistyneessä ASMO-projektissa (alkionsiirtojalostusohjelma maidon koostumuksen optimoimiseksi) oli tavoitteena tutkia avoimeen ydinkarjaan perustuvan alkionsiirto-ohjelman soveltuvuutta maidon koostumuksen muuttamiseen. Lisäksi oli tarkoitus nostaa maidon valkuaispitoisuutta muuttamatta rasvapitoisuutta. Ohjelman toteuttivat Maatalouden tutkimuskeskus, Kotieläinjalostuskeskus-FABA ja Valio Oy. Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti osan ohjelman kustannuksista. Viisivuotisessa projektissa oli nk. Alkuvalintavaihe eli perussukupolven vanhempien valinta. Valinta tehtiin karjantarkkailulehmien ja keinosiemennyssonnien joukosta valkuaissuhdevalintaindeksin (VSI) perusteella. Lehmien VSI:ssä painotettiin valkuaispitoisuus-, rasvapitoisuus- ja valkuaistuotosindeksien poikkeamia rotukeskiarvosta painokertoimilla 1,0, - 0,6 ja 0,4. Sonnien VSI:ssä olivat mukana valkuais-ja rasvapitoisuusindeksit ja kokonaisjalostusarvo painokertoimilla 0,7, -0,4 ja 0,5. Valkuaissuhdevalintaindeksien avulla projektiin valittiin 293 lehmää ja 39 sonnia. Alkuvalinnassa onnistuttiin hyvin, sillä ASMO-lehmien maitotuotos oli 106 kg, valkuaistuotos 11 kg ja valkuaispitoisuus 0,15 prosenttiyksikköä parempi kuin ayrshirelehmillä keskimäärin. Kaikkiaan ASMO-projektissa tehtiin 454 huuhtelua 276 lehmälle. Huuhteluiden alkiosaalis kohosi 2751 alkioon (6,1/huuhtelu), joista oli siirtokelpoisia 1810 (4,0/huuhtelu). Tammikuuhun 1996 mennessä on syntynyt 389 lehmävasikkaa ja 424 sonnivasikkaa, joista 80 ostettiin keinosiemennyskäyttöön. Joulukuun 1995 eläinmalliarvostelussa ensimmäiset 125 ASMO-hiehoa saivat omat jalostusarvot: ASMO-tyttärien maidon valkuaispitoisuus on 0,13 prosenttiyksikköä rotukeskiarvon yläpuolella ja rasvapitoisuus 0,18 prosenttiyksikköä rotukeskiarvon alapuolella. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tavoitteena oli huuhdella luovuttajalehmiä kolme kertaa tuottaen niille vähintään 8 jälkeläistä. Tämä tavoite jäi saavuttamatta: siirtokelpoisten alkioiden määrä lehmää kohti oli 6,6. Peläten maitotuotosten mahdollista alenemista, poikimavälin pidentymistä, hedelmällisyyshäiriöitä ja alkionsiirrosta aiheutuvia kustannuksia karjanomistajat olivat haluttomia luovuttamaan lehmänsä huuhdeltavaksi riittävän monta kertaa. Kokonaisuudessaan ASMO-projekti osoitti, että alkionsiirtojalostusohjelmalla voidaan päästä tehokkaasti jalostustavoitteisiin, mutta alkionsiirtojen tuloksellisuus ja valittujen eläinten tehokas käyttö ns. hajautetussa ydinkarjamallissa on heikko.