Detection of bias in animal model pedigree indices of heifers
Lidauer, Martin; Mäntysaari, Esa (1996)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Lidauer, Martin
Mäntysaari, Esa
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland
Volyymi
5
Numero
4
Sivut
387-397
Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1996
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ovatko hiehojen odotusarvot (PI) harhaisia ja jos ovat, onko harha eri suuruinen eri hiehoryhmissä. Harhan arvioimiseksi laskettiin kahdet eläinmalliarvostelut kahden eri aineiston perusteella. Ensimmäinen aineisto käsitti kaikki 1978-94 poikineiden lehmien kolmen ensimmäisen tuotantovuoden 305 päivän maito- ja valkuaistuotostiedot. Toisesta tiedostosta poissuljettiin tuotantotiedot lehmiltä, jotka poikivat ensimmäisen kerran maaliskuun 1993 jälkeen, jolloin niiden jalostusarvoiksi muodostui isän ja emän arvosteluihin perustuva odotusarvo (PI). Arvostelujen jälkeen kertyi 51 744 Ayrshire-lehmää, joilta oli sekä ensimmäisen tuotantovuoden tietoihin perustuva jalostusarvon ennuste (EBV), että karsitusta aineistosta laskettu PI. Tarkasteltavat eläimet jaettiin kolmeen eri kohderyhmään vanhempiensa perusteella: jälkeläisarvosteltujen keinosiemennyssonnien (valiosonnien) tyttäret, arvostelemattomien sonnien (nuorsonnien) tyttäret ja sonninemätasoisten emien tyttäret. Arvostelujen tuloksien testaamiseen käytettiin kolmea eri menetelmää: t-testiä, lineaarista regressiota EBV:stä PI:lle ja polynomiaalista regressiota, jossa harhaa EBV-PI selitettiin PI:llä. Käytännössä merkittävästi harhaisia olivat vain nuorsonnien tyttärien odotusarvot. Keskimäärin niiden odotusarvot olivat vääristyneet ylöspäin 0,20 keskihajonnan yksikköä eli 78,8 kg maitotuotoksessa, ja 0,21 keskihajonnan yksikköä eli 2,2 kg valkuaistuotoksessa. Harhan oletettiin johtuvan nuorsonnien emien jalostusarvojen yliarvioinnista, joka aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu eläinmalliarvosteluille tyypilliseksi. Sonninemätasoisiksi luokiteltujen lehmien tyttärien odotusarvot tuntuivat ennustavan tyttärien tulevia jalostusarvosteluja melko luotettavasti. Tämän arveltiin saattavan johtua erityishuomiosta, jota karjanomistajat voivat antaa parhaiden lehmiensä tyttärille. Polynomiaalisen regression erittely osoitti, että keskimääräinen harhaisuuden aste muuttui hieman odotusarvon suuruuden mukaan, joskin ko. mallin antaman alhaisen selitysasteen perusteella PI:n suuruus ei käytännössä anna merkittävää lisätietoa odotusarvon luotettavuudesta.