The effects of prolonged exposure to elevated temperatures and elevated CO2 levels on the growth, yield and dry matter partitioning of field-sown meadow fescue

Peltoon kylvettyä nurminataa (lajike Kalevi) kasvatettiin normaalissa ja kohotetussa (+3 °C) lämpötilassa ja normaalissa ja kohotetussa CO2-pitoisuudessa kahdessa kahden vuoden mittaisessa kokeessa vuosina 1992-1993 (koe 1) ja 1994-1995 (koe 2). Kasvatus kohotetussa lämpötilassa lisäsi nurminadan kokonaissatoa keskimäärin 38 % normaalissa lämpötilassa kasvatettuun verrattuna. Kohotettu CO2-pitoisuus lisäsi normaalissa lämpötilassa nurminadan versojen määrää 63 %, 24 %, 90 %ja 14 % vuosina 1992-1995. Kohotetussa lämpötilassa kohotetun CO2-pitoisuuden vaikutus versomäärään näkyi vain ensimmäisten kasvukausien aikana molemmissa kokeissa. Nurminadan kokonaissato nousi 10 % kohotetussa CO2-pitoisuudessa kokeessa 1. Kokeessa 2 sadot nousivat CO2-käsittelyn vaikutuksesta yli 20 % kohotetussa lämpötilassa. Normaalissa lämpötilassa CO2-käsittelyllä ei ollut vaikutusta nurminadan satoon, mutta juuriston paino lisääntyi yli 30 %. Juuriston paino nousi normaalissa lämpötilassa CO2-käsittelyssä myös kokeessa 1, mutta kohotetussa lämpötilassa CO2-käsittelyllä ei ollut selvää vaikutusta juuriston biomassaan. Liukoisen hiilihydraatin määrä nurminadan maanpäällisessä osassa oli useimmilla mittauskerroilla kasvukauden aikana 5-48 % suurempi kohotetussa CO2:ssa, mutta typen määrä ei laskenut. Syitä siihen, miksi CO2 -käsittely vaikuttaa vain vähän biomassaan, vaikka saman kokeen yhteydessä on aikaisemmin todettu fotosynteesin nousevan 40-60 %, pohditaan.