Estimation of genetic parameters for test-day milk production at different stages of lactation of Finnish Ayrshire heifers

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin ayrshire-ensikoiden maidontuotannon perinnöllisiä tunnuslukuja laktaation eri vaiheissa koelypsykohtaisten mittausten perusteella. Aineisto koottiin Maatalouden Laskentakeskuksen karjantarkkailurekisteristä kolmen eri maaseutukeskuksen alueelta (Pohjois-Savo, Keski-Pohjanmaa ja Lappi). Koelypsytulokset numeroitiin kymmeneen luokkaan sen mukaan, kuinka monta päivää oli kulunut poikimisesta mittauspäivään mennessä (DIM). Numeroidut koelypsyt luokiteltiin edelleen kolmeksi ominaisuudeksi lypsykauden vaiheen mukaan siten, että kaksi ensimmäistä koelypsyä muodostivat ensimmäisen ominaisuuden (1-60 DIM), neljä seuraavaa toisen ominaisuuden (61-180 DIM) ja neljä viimeistä kolmannen ominaisuuden (181-305 DIM). Varianssikomponentit arvioitiin usean ominaisuuden toistuvuus-eläinmallilla käyttämällä REML-menetelmää (restricted maximum likelihood) ja AI-algoritmia (average information). Periytymisasteiden arviot koelypsykohtaisille maitotuotoksille laktaation eri vaiheissa (0,11-0,17) olivat alhaisempia kuin kirjallisuudessa esitetyt. Erityisesti laktaation keskivaiheen maitotuotos on yleisesti arvioitu voimakkaammin periytyväksi ominaisuudeksi kuin mihin tämän tutkimuksen tulos viittaa. Ominaisuuksien väliset geneettiset korrelaatiot vaihtelivat välillä 0,64-0,91. Periytymisasteiden ja geneettisten korrelaatioiden keskivirheet olivat pieniä (0,02-0,08). Alhaiset periytymisasteiden arviot voivat olla seurausta käytetystä mallista tai aineiston rakenteesta aiheutuvasta mahdollisesta mallin tekijöiden päällekkäisyydestä. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että maidontuotanto lypsykauden eri vaiheessa ei määräydy täydellisesti samojen geenien perusteella. On todennäköistä, että eläinten paremmuusjärjestys jonkin verran poikkeaa koko lypsykauden koelypsytulosten perusteella tehdyn arvostelun paremmuusjärjestyksestä, jos eläimet arvostellaan lypsykauden alun koelypsytulosten perusteella. Tutkimuksen tulokset tukevat oletusta, että lypsykäyrän muodossa on additiivista geneettistä vaihtelua. Eläimen poikkeama yleisestä lypsykäyrästä on syytä mallintaa esimerkiksi satunnaisten regressiokertoimien avulla, kun arvioidaan eläimen jalostusarvoa koelypsymallilla. Tällöin eläimen jalostusarvoksi tulee sen tuotostason ja lypsykäyrän muodon yhdistelmä.

Genetic parameters for test-day milk production at different stages of lactation of Finnish Ayrshire heifers were estimated with the REML method using the AI algorithm and animal model. The data consisted of 38679 first lactation test-day milk yields of 4205 cows from 231 herds in three geographical regions (North Savo, Central Ostrobothnia and Lapland). To identify different test days, records were numbered according to the days in milk after calving, and were further categorized into three part-lactations according to the test-day classification. Expressions in the three part-lactations were considered as separate traits, and tests were treated as repeated observations within the trait. Heritability estimates for test-day milk yield varied between 0. 11 and 0. 17, being lowest at the beginning of lactation. Genetic correlations between test-day milk yields at different trimesters ranged from 0.64 to 0.91, being highest between consecutive trimesters. Standard errors of the estimates of genetic parameters varied between 0.02 and 0.08. Genetic interrelationships differed from 1.0, supporting the assumption that genetic variation exists in the shape of the lactation curve. The necessity of considering deviations from the general lactation curve in the test-day model, e.g. fitting random regression coefficients, is discussed.