Assessing the risks and uncertainties of regional crop potential under a changing climate in Finland

Tutkimus selvitti muutamien kasvien alueellista viljelysopivuutta ja potentiaalista sadontuottoa ilmaston muuttuessa Suomessa. Matemaattisia malleja sovellettiin koko Suomen kattavassa 10 km hilapisteverkossa. Mallien avulla tarkasteltiin erilaisten kevätvehnä, ohra, kaura-, peruna- ja maissilajikkeiden kehitystä ja kasvua. Lisäksi selvitettiin perunaruton ja perunan kahden tuhoeläimen, peruna-ankeroisen ja juuren äkämäankeroisen esiintymisriskiä. Tarkastelu tehtiin sekä vertailukauden ilmasto-oloille (1961-1990) että tulevaisuuden mahdollisille ilmasto-oloille eli skenaarioille, jotka kehitettiin osana Suomalaisen ilmakehänmuutosten tutkimusohjelmaa SILMUa. Tutkimustulokset on esitetty karttoina, joiden tärkeimmät johtopäätökset ovat: (1) Ilmaston lämmetessä viljojen viljelysopivuuden pohjoisraja siirtyy noin 100-150 km pohjoisemmaksi jokaista yhden asteen vuosikeskilämpötilan nousua kohti. (2) Ilmastonmuutoksesta ja ilman hiilidioksidipitoisuuden kohoamisesta johtuen nykyisin viljeltyjen ohralajikkeiden sadot kasvaisivat koko Suomessa vuoteen 2050 mennessä. (3) Arvioitu ilmaston lämpeneminen siirtää ankeroislajien potentiaalisia esiintymisrajoja pohjoiseen sekä lisää sukupolvien määrää, joita juuren äkämäankeroinen kykenisi vuodessa tuottamaan. Perunan viljelyssä myös ruttoepidemioiden riski lisääntyy. (4) Vuoteen 2050 mennessä maissin viljelyvarmuus olisi parantunut niin, että Etelä-Suomen edullisimmilla alueilla jyväsadot olisivat tyydyttäviä. (5) Esitetyt arviot kasvintuotantopotentiaalista ovat epävarmoja, mikä johtuu ilmastoskenaarioista, mallien virheistä ja epätarkkuuksista, oletuksista ja havaintovirheistä.