Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite

Effects of finishing diet and pre-slaughter fasting time on meat quality in crossbred pigs

Partanen, Kirsi; Siljander-Rasi, Hilkka; Honkavaara, Markku; Ruusunen, Marita (2007)

 
Tweet refworks
 
Avaa tiedosto
mtt-afs-v16n3p245.pdf (530.8Kt)
Lataukset 


Partanen, Kirsi
Siljander-Rasi, Hilkka
Honkavaara, Markku
Ruusunen, Marita

Julkaisusarja
Agricultural and Food Science

Volyymi
16

Numero
3

Sivut
245-258


MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2007
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311160
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 2 × 2 faktorikokeessa, miten loppukasvatusrehun hiilihydraattikoostumus ja teurastusta edeltävän paaston pituus vaikuttavat sianlihan laatuun. Lihasikojen kasvatuskokeessa 80 maatiais- ja yorkshirerotujen risteytyssikaa jaettiin pareittain, sukupuolet erikseen neljään koekäsittelyyn. Kontrollina olleessa ohra-soijarouhepohjaisessa loppukasvatusrehussa oli tärkkelystä 465 g/kg ja kuitua 177 g/kg. Kuitupitoisessa, ohraa, ohrakuitua, härkäpapua ja kylmäpuristettua rypsiä sisältäneessä loppukasvatusrehussa oli tärkkelystä 361 g/kg ja kuitua 250 g/kg. Loppukasvatusrehuja syötettiin 80 kilon elopainosta alkaen teurastukseen saakka eli noin neljä viikkoa. Teurastusta edeltäneet 25:n ja 41 tunnin paastot saatiin aikaan muuttamalla viimeisen rehuannoksen antamisajankohtaa. Kuljetus ja odotusaika teurastamossa olivat kaikilla sioilla samanlaiset. Siat kasvoivat kontrolliruokinnalla ja kuitupitoisella ruokinnalla yhtä nopeasti. Loppukasvatusrehu ja paaston pituus eivät vaikuttaneet ruhopainoon eivätkä lihaprosenttiin. Paaston pidentäminen pienensi ulkofileestä (M. longissimus lumborum) mitattua lihaksen glykolyyttistä potentiaalia, mutta ruokinta ei vaikuttanut siihen. Vaikka ruokinta ja paasto eivät muuttaneet ulkofileen loppupH- arvoa (24 tuntia teurastuksesta) tai väriä, pidempi paasto vähensi kudosnesteiden valumaa kontrollirehua syöneiden sikojen lihasta. Loppukasvatuksen ruokinta ei vaikuttanut sisäpaistin (M. semimembranosus) loppupH- arvoon, mutta pidempi paasto nosti sitä. Sisäpaistin värissä oli ruokinnan ja paaston välillä yhdysvaikutus. Kuitupitoinen rehu tummensi sisäpaistin väriä 25 tuntia paastonneilla sioilla, ja pidempi paasto tummensi kuitupitoista rehua syöneiden sikojen sisäpaistin väriä. Vaikka ruokinta ei vaikuttanut niskapaistin (M. semispinalis capitis) loppu-pH-arvoon, kuitupitoinen rehu tummensi sen väriä. Sen sijaan paaston pituudella ei ollut vaikutusta niskapaistin pH-arvoon eikä väriin. Loppukasvatuksen ruokinta ja paaston pituus eivät myöskään vaikuttaneet ulkofileestä määritettyyn lihan syöntilaatuun. Tulosten perusteella maltillinen loppukasvatusrehun tärkkelyspitoisuuden alentaminen ja kuitupitoisuuden lisääminen ja pitempi teurastusta edeltävä paasto voivat jossain määrin vaikuttaa tuoreen sianlihan laatuun, mutta vaikutukset ovat erilaisia eri lihaksissa.
 
Collections
  • Agricultural and Food Science [531]
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste