Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite

Nutrient uptake and biomass accumulation for eleven different field crops

Hakala, Kaija; Keskitalo, Marjo; Eriksson, Christian; Pitkänen, Timo (2009)

 
Tweet refworks
 
Avaa tiedosto
mtt-afs-v18n3-4p366.pdf (828.5Kt)
Lataukset 


Hakala, Kaija
Keskitalo, Marjo
Eriksson, Christian
Pitkänen, Timo

Julkaisusarja
Agricultural and Food Science

Volyymi
18

Numero
3-4

Sivut
366-387


MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2009
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311296
Tiivistelmä
Tutkimuksen astiakokeessa kasvatettiin yhtenäisissä oloissa Suomessa vähän viljeltyjä, mutta ominaisuuksiltaan mielenkiintoisia viljelykasveja. Kasvit olivat öljyhamppu, (Cannabis sativa L.), kinua (Chenopodium quinoa Willd.), kitupellava (Camelina sativa (L.) Crantz), kumina (Carum carvi L.), värimorsinko (Isatis tinctoria L.), nokkonen (Urtica dioica L.), ruokohelpi (RCG) (Phalaris arundinacea L.), tattari (Fagopyrum esculentum Moench) ja öljypellava (Linum usitatissimum L.). Lisäksi tavanomaisista viljelykasveista kasvatettiin timoteita (Phleum pratense L.) ja ohraa (Hordeum ulgare L.). Kasvien biomassan muodostusta mitattiin kasvun aikana. Ravinteiden typpi, fosfori, kalium, kalsium ja magnesium kokonaisotto kasvin eri osiin mitattiin kasvukauden lopulla. Yksivuotiset kasvit öljyhamppu, kinua, kitupellava, tattari, öljypellava ja ohra peittivät nopeasti maan pinnan, mutta kasvattivat vain vähän juuristoa. Kaksi- tai monivuotisilla morsingolla, kuminalla, nokkosella, ruokohelvellä ja timoteilla juuret kasvoivat nopeammin ja kasvukauden lopulla niiden massa jopa ylitti maanpäällisen kasvuston massan. Tulosten mukaan maan eloperäisen aineksen määrää voidaan lisätä, eroosiota vähentää ja maan kasvukuntoa parantaa viljelemällä kaksi- tai monivuotisia kasveja. Yksivuotiset kasvit sen sijaan olisivat parempia kilpailussa rikkakasveja vastaan. Siemenissä oli paljon typpeä ja fosforia, kun taas vihreässä kasvustossa oli runsaasti kaliumia ja kalsiumia. Juurissa ja varsisadossa (hampun, öljypellavan, ruokohelven ja nokkosen korjattava varsisato) oli vain vähän ravinteita. Kinua ja kumina keräsivät erityisen paljon kaliumia ja fosforia, tattari fosforia, hamppu ja nokkonen kalsiumia ja kinua magnesiumia. Siemensadon mukana korjattiin eniten ravinteita, etenkin typpeä ja fosforia. Jos sadon lisäksi koko biomassa korjattaisiin, pellolta poistuisi huomattavasti suurempi määrä ravinteita, typen ja fosforin lisäksi etenkin kalsiumia ja kaliumia. Koska kasvit keräävät eri osiinsa ravinteita eri tavalla ja kasvattavat juuristoa ja maanpäällistä massaa eri tavoin, viljelykasvin ja korjuustrategian valinnalla voitaisiin vaikuttaa pellon ravinnetaseisiin ja kasvukuntoon sekä ravinteiden huuhtoutumiseen pellosta.
 
Collections
  • Agricultural and Food Science [531]
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste