Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite

Effects of repeated phosphorus fertilisation on field crops in Finland 2. Sufficient phosphorus application rates on silty and sandy soils

Saarela, Into; Huhta, Harri; Virkajärvi, Perttu (2006)

 
Avaa tiedosto
mtt-afs-v15n4p423.pdf (548.6Kt)
Lataukset 


Saarela, Into
Huhta, Harri
Virkajärvi, Perttu

Julkaisusarja
Agricultural and Food Science

Volyymi
15

Numero
4

Sivut
423-443


MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2006
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311262
Tiivistelmä
Sisämaassa yleisistä hiesuisista ja karkeista maista kasvit saavat fosforia vähemmän kuin etelä- ja länsirannikon savi- ja hiuemaista. Hiesu- ja hietamaiden fosforilannoituksen tarvetta tutkittiin kymmenellä 9-18-vuotisella kenttäkokeella, joissa verrattiin viiden vuosittain annetun fosforimäärän vaikutuksia kaikkiaan 131 koesadon perusteella. Useimmissa kokeissa viljeltiin viljaa, joissakin nurmea ja yhdessä kokeessa perunaa. Tutkittaessa lannoituksen vaikutusta suhteessa asetaattimenetelmällä määritettyyn maan P-lukuun käytettiin lisäksi aikaisempien tutkimusten tuloksia kahdeksaltatoista koepaikalta. Fosforilannoitus lisäsi satoa kaikilla niillä mailla, joiden P-luku oli alhainen tai keskinkertainen, ja perunan satoa myös melko runsasfosforisilla mailla. Ilman fosforilannoitusta saatu suhteellinen sato prosentteina riittävällä fosforilannoituksella saadusta sadosta oli kymmenessä kokeessa keskimäärin 81 % (vastaava maan P-luku 11,6 mg/dm3) vaihdellen 55 %:sta maan P-luvulla 4,7 mg/dm3 100 %:iin P-luvulla 35,2 mg/dm3. Nykyisillä hintasuhteilla pitkänä aikana optimaaliseksi arvioidun 97 %:n suhteellisen sadon perusteella koekauden lopussa tarvittiin fosforia keskimäärin 25 kg/ha (vaihtelu 0-42 kg/ha). Kuudella niukka- ja keskifosforisella maalla (P-luku 4,5-9,1 mg/dm3, keskimäärin 8,0 mg/dm3) tarvittiin fosforia 35 kg/ha (vaihtelu 20-42 kg/ha), kun taas 10 kg/ha P (vaihtelu 0-25 kg/ha) riitti neljällä runsasfosforisemmalla maalla (P-luku keskimäärin 20,8 mg/dm3, vaihtelu 13,0-35,2 mg/dm3). Niukkafosforisilla mailla fosforin tarve oli jonkin verran suurempi kuin nykyisten ympäristötuen ehtojen mukaan voidaan käyttää. Happamien hiesu- ja hietamaiden suurta fosforilannoituksen tarvetta voidaan vähentää kalkituksella. Vahvasti happamilla mailla fosforivarojen hyödyntämisen tehostuminen johtuu paljolti paremmasta juurten kasvusta ja ravinteiden otosta maan P-luvun ollessa sama. Lievästi happamien karkeiden maiden fosforilannoituksen tarve ei välttämättä pienene kalkituksella lainkaan kemiallisesti arvioituun lannoitustarpeeseen verrattuna, koska pH:n noustessa myös maan P-luku suurenee.
 
Collections
  • Agricultural and Food Science [531]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus