Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite

Effect of lactic acid bacteria inoculants, formic acid, potassium sorbate and sodium benzoate on fermentation quality and aerobic stability of wilted grass silage

Saarisalo, Eeva; Jalava, Taina; Skyttä, Eija; Haikara, Auli; Jaakkola, Seija (2006)

 
Avaa tiedosto
mtt-afs-v15n3p185.pdf (334.1Kt)
Lataukset 


Saarisalo, Eeva
Jalava, Taina
Skyttä, Eija
Haikara, Auli
Jaakkola, Seija

Julkaisusarja
Agricultural and Food Science

Volyymi
15

Numero
3

Sivut
185-199


MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2006
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311275
Tiivistelmä
Esikuivatus vähentää säilörehun käymisen laatuongelmia, mutta voi johtaa siihen, että rehut lämpenevät herkemmin siilon avaamisen jälkeen. Kahdessa kokeessa tutkittiin uuden maitohappobakteerikannan, Lactobacillus plantarum VTT E-78076 (E76), tehokkuutta säilörehun biologisena säilöntävalmisteena. Säilörehujen käymislaadun lisäksi tutkittiin rehujen jälkipilaantumisherkkyyttä eli aerobista stabiilisuutta ja mahdollisuutta parantaa sitä yhdistämällä biologinen ja kemiallinen säilöntävalmiste. Säilörehujen raaka-aine oli esikuivattua timotei-nurminataa, jonka kuiva-ainepitoisuus oli ensimmäisessä kokeessa 429 g/kg ja toisessa 344 g/kg. Säilöntäainekäsittelyjä oli kuusi. Kokeen I käsittelyt olivat E76 yksin (106 pmy/g), E76 yhdessä natriumbentsoaatin (0,30 g/kg ruohoa) tai lievän muurahaishapon (0,40 g/kg ruohoa) sekä näiden yhdistelmän kanssa. Kokeen II käsittelyt olivat E76 ja kaupallinen biologinen valmiste (AIVBioprofit, L. plantarum DSM 4409, 106 pmy/g) sekä yksin että yhdessä natriumbentsoaatin (0,30 g/kg ruohoa) kanssa. Kontrolleina molemmissa kokeissa olivat käsittelemätön eli painorehu ja muurahaishappopohjainen säilöntäaine (AIV2Plus 5 l tonnille). Aerobisen stabiilisuuden parantamista tutkittiin myös lisäämällä natriumbentsoaattia ja kaliumsorbaattia rehuihin siilojen avaamisen jälkeen. Uusi maitohappobakteerikanta tuotti painorehua paremman ja kaupalliseen valmisteeseen verrattuna yhtä hyvän käymislaadun. Maitohappobakteerirehujen aerobinen stabiilisuus oli kuitenkin molemmissa kokeissa huonompi kuin muurahaishapporehun, ja toisessa kokeessa myös painorehu oli stabiilimpaa. Aerobista stabiilisuutta voitiin parantaa yhdistämällä maitohappobakteeri ja kemiallinen säilöntäaine.
 
Collections
  • Agricultural and Food Science [531]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus