Efficacy of imazamox in imidazolinone-resistant spring oilseed rape in Finland
Haukkapää, Anna-Leena; Junnila, Sanni; Eriksson, Christian; Tulisalo, Unto; Seppänen, Mervi (2005)
Haukkapää, Anna-Leena
Junnila, Sanni
Eriksson, Christian
Tulisalo, Unto
Seppänen, Mervi
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science
Volyymi
14
Numero
4
Sivut
377-388
MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2005
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311378
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311378
Tiivistelmä
Imidatsolinonit (IMI:t) ovat herbisidejä, jotka ehkäisevät asetolaktaattisyntetaasi-entsyymin toimintaa. IMI:t tehoavat hyvin useisiin leveälehtisiin rikkakasveihin ja yksisirkkaisiin heiniin. Rapsi (Brassica napus) ei ole luonnostaan resistentti imidatsolinoneille, mutta rapsin IMI-kestävyyttä on voitu lisätä mutaatiojalostuksen avulla. IMI-resistenttejä rapsilajikkeita on ollut jo usean vuoden ajan markkinoilla etenkin Pohjois-Amerikassa. Tässä tutkimuksessa selvitimme, soveltuvatko IMI:t Suomen olosuhteissa käytettäviksi. Tulostemme mukaan imidatsolinoni-käsittely (imazamox) ei alentanut IMI-resistentin rapsin satoa tai öljyn laatua. Käsittelyn jälkeisinä päivinä rapsissa esiintyi hieman kloroottisuutta, mutta se tasoittui muutamassa päivässä. Imazamox tehosi erittäin hyvin Suomen öljykasvipeltojen yleisimpiin ja taloudellisesti haitallisimpiin rikkakasveihin, jauhosavikkaan (Chenopodium album) ja peltomataraan (Galium spurium), kun taas pelto- orvokkiin (Viola arvensis), linnunkaaliin (Lapsana communis) ja kiertotattareen (Fallopia convolvulus) imazamox ei tehonnut riittävästi. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että IMI-resistentit lajikkeet ja imazamox ovat hyvä vaihtoehto Suomen öljykasvipeltojen rikkakasvien torjunnassa. Siksi IMI-kestävyys tulisi siirtää suomalaisiin, aikaisiin rypsi- ja rapsilajikkeisiin.