Apparent ileal digestibility of amino acids and metabolisable energy value in grains for broilers

Aminohappojen ohutsuolisulavuuteen perustuva valkuaisarvojärjestelmä tarkentaa siipikarjan rehusuunnittelua. Se vähentää valkuaisen yliruokintaa ja typpipäästöjä. Tutkimuksessa selvitettiin ohran, vehnän, kauran, ruisvehnän, maissin ja kuoritun kauran aminohappojen näennäinen ohutsuolisulavuus 180 Ross-broilereilla (ikä 24 35 päivää). Linnut ruokittiin puolipuhdistetuilla rehuilla, joissa vilja oli ainoa valkuaisen lähde. Ravintoaineiden näennäinen ohutsuolisulavuus määritettiin teurastustekniikalla ja näennäinen muuntokelpoinen energia kokonaiskeruulla. Maissin kuiva-aineen ja orgaanisen aineen ohutsuolisulavuus oli korkein. Myös maissin näennäinen muuntokelpoinen energia-arvo oli korkein. Raakaproteiinin ohutsuolisulavuus oli korkeampi vehnässä kuin ohrassa, kaurassa ja kuoritussa kaurassa. Vehnän näennäinen muuntokelpoinen energia-arvo oli sama kuin ohran ja kauran, mutta alhaisempi kuin ruisvehnän ja kuoritun kauran. Vehnän ja ruisvehnän aminohappojen ohutsuolisulavuudet olivat korkeimmat ja kauran ja ohran alhaisimmat. Treoniinin aminohappojen ohutsuolisulavuus oli sama kaikissa viljoissa. Lysiinin, metioniin ja kystiinin näennäinen ohutsuolisulavuus oli 0,81, 0,79 ja 0,71 ohrassa, 0,86, 0,84 ja 0,38 kaurassa, 0,87, 0,86 ja 0,53 kuoritussa kaurassa, 0,84, 0,90 ja 0,66 maississa, 0,89, 0,88 ja 0,77 ruisvehnässä sekä 0,87, 0,85 ja 0,71 vehnässä. Kokeen tulokset osoittivat, että kotimaisten viljojen, ohran, kauran ja vehnän, muuntokelpoiset energia-arvot ovat samalla tasolla. Erityisesti vehnän matalan energia-arvon varmentaminen vaatii lisäselvityksiä.