Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite

Prediction of silage composition and organic matter digestibility from herbage composition and pepsin-cellulase solubility

Huhtanen, Pekka; Nousiainen, Juha; Rinne, Marketta (2005)

 
Avaa tiedosto
mtt-afs-v14n2p154.pdf (372.1Kt)
Lataukset 


Huhtanen, Pekka
Nousiainen, Juha
Rinne, Marketta

Julkaisusarja
Agricultural and Food Science

Volyymi
14

Numero
2

Sivut
154-165


MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2005
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311322
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin mahdollisuuksia ennustaa nurmisäilörehun koostumus ja sulavuus säilörehun raaka-aineena käytetyn ruohon koostumus- ja in vitro -sulavuusmääritysten perusteella. Aineisto koostui timotein ja nurminadan seoskasvustoista tehdyistä säilörehuista, joista 27 oli ensimmäisestä sadosta ja 25 jälkikasvusta. Säilörehujen ja raaka-aineiden koostumus määritettiin standardimenetelmin ja sulavuutta arvioitiin pepsiini-sellulaasiliukoisuudella. Säilörehujen in vivo sulavuus määritettiin pässeillä sonnan kokonaiskeruumenetelmällä. Raaka-aineen ja vastaavan säilörehun ominaisuuksien yhteyksiä tarkasteltiin regressioanalyysillä. Kaikki säilörehut olivat hyvin säilyneitä. Säilörehun kuiva-aine-, raakavalkuais- ja solunseinäkuitupitoisuus pystyttiin arvioimaan suhteellisen tarkasti raaka-aineen perusteella, sillä ennustevirheet olivat melko pieniä. Ruohojen pepsiini-sellulaasiliukoisuus oli merkitsevästi korkeampi kuin säilörehujen [779 vs. 756 g (kg kuivaainetta)- 1], mikä johtuu pääasiassa säilönnän aikana tapahtuvan sulavan orgaanisen aineen hävikistä hengitys-, käymis- ja puristenestetappioiden takia. Säilörehun sulavuus pystyttiin kuitenkin arvioimaan yhtä hyvin ruohon ja säilörehun pepsiini-sellulaasiliukoisuuden perusteella. Ensi- ja jälkikasvusta tehdyille rehuille pitäisi käyttää eri korjausyhtälöitä pepsiini-sellulaasiliukoisuuden muuntamisessa sulavuudeksi, sillä regressioyhtälöiden vakiot ja kulmakertoimet poikkesivat lukuarvoiltaan selvästi toisistaan. Säilörehun koostumus ja sulavuus voitiin arvioida luotettavasti raaka-aineena käytetyn ruohon perusteella, kun aineistona käytettiin hyvin säilyneitä säilörehuja.
 
Collections
  • Agricultural and Food Science [531]
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste