Ensiled slaughter offal as a protein source for growing pigs
Partanen, Kirsi; Alaviuhkola, Timo; Näsi, Matti; Näsi, Matti; Alaviuhkola, Timo; Näsi, Matti (1992)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Partanen, Kirsi
Alaviuhkola, Timo
Näsi, Matti
Näsi, Matti
Alaviuhkola, Timo
Näsi, Matti
Julkaisusarja
Agricultural Science in Finland
Volyymi
1
Numero
6
Sivut
547-558
Agricultural Research Centre of Finland, The Scientific Agricultural Society of Finland, The Finnish Society of Dairy Science Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1992
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin tuoresäilötyn teurasjätteen käyttökelpoisuutta valkuaislähteenä lihasikojen ruokinnassa. Pääasiassa elimistä ja ruoansulatuskanavan kudoksista koostuvaa teurasjätettä kuumennettiin autoklaavissa 130 °C:ssa 30 minuutin ajan. Kuumaan teurasjätteeseen lisättiin 70 kg sokerijuurikasmelassia per 1000 kg. Seoksen jäähdyttyä siihen lisättiin maitohappobakteerivalmistetta ja sen annettiin käydä ilmatiiviissä siilossa 3 vrk. Tuoresäilötyn teurasjätteen ravintoaineiden sulavuutta ja valkuaisen hyväksikäyttöä tutkittiin sulavuus- ja typpitasekokeessa, joka tehtiin 8 lihasialla 8 x 4 syklisenä jaksokokeena. Sioille syötettiin ohrapohjaisia rehuseoksia, joihin oli lisätty kasvava määrä joko tuoresäilötyn teurasjätteen tai soijarouheen valkuaista. Dieettien raakavalkuaispitoisuudet olivat 105-165 g/kg ka. Valkuaislähteen osuudella dieetissä oli lineaarinen vaikutus ravintoaineiden sulavuuksiin. Raakavalkuaisen sulavuudessa ei ollut eroja valkuaislähteiden välillä, mutta raakarasvan sulavuus oli suurempi teurasjätettä sisältävillä dieeteillä. Tuoresäilötyn teurasjätteen raakavalkuaisen sulavuudeksi saatiin regressiomenetelmällä laskettuna 0,898 ja raakarasvan 0,789. Korkeasta rasvapitoisuudesta johtuen tuoresäilötyn teurasjätteen energia-arvo oli korkea, 1,66 ry/kg ka. Tuoresäilötty teurasjäte ja soijarouhe olivat lähes samanarvoisia valkuaislähteitä ohrapohjaisilla dieeteillä. Typen pidättymisessä ei ollut eroja valkuaislähteiden välillä. Virtsan typpeä erittyi teurasjätettä sisältävillä dieeteillä enemmän kuin soijarouhedieeteillä, mutta urea-N erityksessä ei eroa esiintynyt. Tuoresäilöttyä teurasjätettä saaneet siat kasvoivat huonommin kuin soijarouhe dieeteillä olleet siat, mikä todennäköisesti johtui pienemmästä lysiinin saannista. Kasvatuskokeessa (226 lihasikaa) vilja-tiiviste -ruokintaa verrattiin ruokintaan, jossa osa tiivisteestä korvattiin tuoresäilötyllä teurasjätteellä. Tuoresäilötyn teurasjätteen osuus oli 0,20 rehun kuiva-aineesta. Sikojen kasvussa, rehun kulutuksessa ja rehun hyväksikäytössä ei ollut eroja ruokintojen välillä. Teurastappioprosentti oli suurempi vilja-tiiviste ruokinnalla, mutta silavan paksuudessa sekä longissimus dorsi -lihaksen kemiallisessa koostumuksessa ja aistinvaraisessa laadussa ei ollut eroja ruokintojen välillä.
Collections
- Julkaisut [85546]