Effects of feed fat on the composition and technological properties of milk and milk fat

Suomalainen maidon rasva on erityisesti talvikaudella varsin tyydyttynyttä. Sitä pidetään aterogeenisenä rasvana, joka ei teknologisilta ominaisuuksiltaankaan vastaa sille asetettuja vaatimuksia. Siksi on selvät tarpeet muuttaa maitorasvaa koostumukseltaan nykyistä tyydyttymättömämmäksi. Aikaisemmat kokeet ovat osoittaneet, että parhaiten tämä voidaan saavuttaa ruokinnallisin keinoin. Nyt tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä kaupalliseen väkirehuun tehty 2 ja 4 %:n suuruiset rypsiöljylisäykset vaikuttavat maidon ominaisuuksiin. Koe suoritettiin käytännön kenttäkokeena lähiympäristön maidontuotantotiloilla. Tehdyt rypsiöljylisäykset eivät vaikuttaneet maitotuotoksiin eikä maidon koostumukseen merkitsevästi. Koeruokinnan tuloksena myristiini- ja palmitiinihappojen pitoisuudet pienenivät ja steariinihapon sekä tyydyttymättömien rasvahappojen osuus kasvoi. Tätä muutosta rasvahappokoostumuksessa voidaan pitää ravitsemuksellisesti edullisena. Toisen koejakson (4 % rypsiöljyä) aikana voin leikkauslujuusarvot olivat pienimmät ja aistinvaraisissa arvosteluissa tämä voi todettiin parhaaksi kiinteydeltään. Koeruokinnalla oli lievästi edullinen vaikutus maidon proteiinikoostumukseen. Kaseiinitypen osuus kasvoi ja ei-proteiinitypen (NPN) osuus pieneni. Koeruokinnalla ei todettu olevan vaikutusta kulutusmaidon ja -kerman, juuston eikä maitojauheen laatuun.