Päällekkäisviljely : Lupauksia ja pettymyksiä
Känkänen, Hannu; Huusela-Veistola, Erja; Salo, Yrjö; Kangas, Arjo; Vuorinen, Martti (2004)
Känkänen, Hannu
Huusela-Veistola, Erja
Salo, Yrjö
Kangas, Arjo
Vuorinen, Martti
Julkaisusarja
Maa- ja elintarviketalous
Numero
64
Sivut
35 s
MTT MTT
2004
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-933-8
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-933-8
Tiivistelmä
Päällekkäisviljelyssä normaalisti syyskylvöinen kasvi kylvetään jo keväällä, kasvamaan kevätkylvöisen kasvin kanssa. MTT:ssä tutkittiin vuosina 1991 2002 useissa eri kokeissa päällekkäisviljelyn edellytyksiä ja viljelytekniikkaa. Päällyskasvina viljeltiin yleensä ohraa, joka olikin tutkituista kasveista luotettavin. Syysviljoista päällekkäisviljelyssä menestyi parhaiten syysvehnä. Ohran jyväsato pieneni päällekkäisviljelyn vuoksi 1000 kg/ha. Syysviljojen sadot vaihtelivat suuresti. Hyvinä vuosina syysvehnän jyväsato oli keskimäärin alle 500 kg/ha pienempi kuin syyskylvetyn vehnän, mutta joskus päällekkäiskylvetty syysvehnä kärsi täydellisen kadon. Rukiin jyväsadon päällekkäisviljely pudotti puoleen. Päällekkäisviljelyn suurin ongelma oli syysviljan epävarma talvehtiminen. Talvehtimisvaikeudet olivat erityisen suuria, jos marras- ja joulukuun sää oli normaalia lämpimämpää. 1990-luvun loppupuolella todettiin hesseninsääsken aiheuttavan tuhoja päällekkäisviljellyissä syysviljoissa, erityisesti syysvehnässä. Tutkimusta suunnattiinkin sääskiongelman ratkaisemiseen. Hyvää kemiallista torjuntakeinoa ei kuitenkaan löytynyt, koska hyönteistorjuntaruiskutuksen ajoittaminen oli hankalaa eikä peittausaineen teho ollut riittävän pitkä. Suositeltavin kasvien yhdistelmä päällekkäisviljelyssä on kaksitahoinen ohra ja syysvehnä. Ohran siementä sopii käyttää normaalisti, mutta syysviljan siemenmäärää kannattaa vähentää kolmanneksella normaalista. Päällyskasvin puintiajaksi sopii elo-syyskuun vaihde. Talvituhosienien torjunnalla voidaan parantaa syysviljan talvehtimista. Päällekkäisviljelystä oli lupaavia kokemuksia ennen näitä kokeita. Sen avulla toivottiin vältyttävän syyskylvön ongelmilta sekä saavutettavan kustannussäästöjä ja edullisia ympäristövaikutuksia. Vaikka menetelmä näissäkin kokeissa toimi toisinaan hyvin, oli syysviljojen sato etenkin viimeisinä vuosina usein pettymys. Tämän vuoksi päällekkäisviljelystä tuskin tulee lähiaikoina merkittävää käytännön menetelmää.