Effect of weather on the abundance of winter eggs of the European red spider mite on apple
Tuovinen, Tuomo (1992)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Tuovinen, Tuomo
Julkaisusarja
Agricultural Science in Finland
Volyymi
1
Numero
1
Sivut
83-93
Agricultural Research Centre of Finland, The Scientific Agricultural Society of Finland, The Finnish Society of Dairy Science Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1992
Tiivistelmä
Hedelmäpuunkin talvehtivan kannan runsauden selvittäminen on hyödyksi seuraavan kevään torjuntatarvetta arvioitaessa. Arviointia varten tarvittavien oksanäytteiden tarkastus on aikaavievää. Tässä tutkimuksessa on selvitetty kasvukauden lämpötilan ja sadesumman vaikutusta hedelmäpuupunkin talvehtivan kannan suuruuteen sekä mahdollisuutta käyttää säätekijöihin perustuvaa runsausarviota apuna arvioitaessa vuosittaista näytteiden tarkastustarvetta. Lisäksi selvitettiin torjunta-aineiden käytön vaikutusta talvimunien runsauteen. Hedelmäpuupunkkien talvimunien runsaus tutkittiin vuosina 1984-1989 kaupallisista hedelmätarhoista ja kotipuutarhoista kerättyjen oksanäytteiden (N=279) avulla. Tutkimusaikana kasvukauden tehoisat lämpösummat Piikkiössä olivat 1030-1564 päiväastetta ja touko-lokakuun sadesummat 289-562 mm. Elo-, heinä- ja kesäkuun sekä koko kasvukauden lämpösummien kasvu vaikutti hedelmäpuupunkin talvimunien määrää lisäävästi. Sen sijaan touko-, loka- ja elokuun sekä koko kasvukauden sadesummien kasvulla oli talvimunien määrää vähentävä vaikutus. Kylmät talvet 1984/85 ja 1986/87 vaikuttivat hedelmäpuupunkin talvimunien kuoriutumiseen alentavasti 70 ja 26 % verrattuna vuosien 1986 ja 1988 'normaalitalviin'. Lämpö- ja sadesummia voidaan käyttää alustaviin arvioihin talvehtivien hedelmäpuupunkkien runsaudesta omenaviljelyksillä. Seuraavat yleistykset voidaan tehdä: 1) sateinen toukokuu ja elokuu ja/tai lokakuu sekä kylmä elokuu ja/tai koko kasvukausi johtavat vähäiseen talvimunien määrään, 2) kuiva toukokuu ja elokuu ja/tai lokakuu sekä lämmin elokuu ja/tai koko kasvukausi johtavat suureen talvimunien määrään. Ensimmäisen vaihtoehdon toteutuessa tarve tarkkailla talvimunien määrää on pienempi kuin normaalina vuonna. Toisaalta toisen vaihtoehdon toteutuessa runsas talvimunien määrä on helposti havaittavissa ilman erityistä näytteenottoa. Jos kumpikaan vaihtoehto ei toteudu, tällaisena 'normaalina' vuonna on syytä tehdä tarkempi havainnointi näyteoksista. Hyönteisten ja omenaruven torjunta-aineiden käyttökertojen kasvu vaikutti hedelmäpuupunkin talvimunien määrää lisäävästi. Jos torjunta-aineita ei käytetä lainkaan, ei hedelmäpuupunkin torjuntakaan ole tarpeen. Tarhakohtaisesti hedelmäpuupunkin talvimunien runsaudet vaihtelevat huomattavasti. Myös omenalajikkeiden välillä esiintyi suuria eroja, mutta tässä tutkimuksessa yleisimpien lajikkeiden Lobon ja Punakanelin välillä ei ollut merkitseviä eroja. Muiden lajikkeiden osalta tilastollista vertailua ei tehty aineiston hajanaisuuden vuoksi.
Collections
- Julkaisut [85546]